perjantai 30. marraskuuta 2012

Hetkessä


 
Iso huokaus.
Helpottunut,
mutta samalla haikea.
Nyt se on sitten päättynyt,
se viimeiset kaksi vuotta
kestänyt opiskeluni.
Viimeinen
 työharjoittelupäivä
oli tänään.
 
Itkut melkein tirautan
ajatuksesta,
että emme enää
tuolla opiskeluporukalla
ainakaan noissa
merkeissä tavata. 
 
Se ilo
suoritetuista opinnoista
saa nyt odottaa hetken,
että saan ensin
"surra"
ikävät pois.;)
 

Uskomatonta muuten
miten koti pääsee
mukavaan kaaokseen,
kun äitimamma
ei
yhteen viikkoon ehdi
tehdä tavallista
perussiivoilua kotona.
Sitä itseasiassa
yleensä 
tekeekin aika paljon
päivän aikana,
sillä nyt kun ei ole
ylimääräisiä ehtinyt tehdä,
niin johan joka puolella
 roikkuu ja repsottaa.
Tällä viikolla kun on ollut
 ylimääräisiä
 tanssitreenejäkin illat.
 
 
 
 
Huomenna käynnistyy sitten
oikein kunnolla
loppukiri
meidän kässäkerhon
joulutorille
valmistautumiseen.
 
Sen lisäksi huomenna
käynnistyy täällä blogissani
JOulukalenteri.
Tervetuloa mukaan seurailemaan
mitä luukkujen takaa päivittäin avautuu.
Se on muuten itsellenikin vielä
aika yllätys,
mutta huomenna se sitten selviää
 sekin.;)
 
Huomiseen siis! :)
 
Ps. -200g...


perjantai 23. marraskuuta 2012

Pitääkö pokka?

 
 
Pohdiskelin tässä tänään
tätä blogissani käynnissä olevaa
painonpudotushaastettani.
Lähinnä sitä,
miten kauan tätä jatkan.
Vastaus kysymykseeni tupsahti
aika pian.
Perjantaihin 15.3.2013 asti.
Sovittu.
 
Ja syy tuohon päivämäärään on se,
että kaksi päivää
tuosta perjantaista
kekkuloin jälleen kilpalavalla
viime vuotta mahdollisesti
niukemmassa
hapsuhamosessa.
Itseasiassa
 oli niukempi tai ei,
niin olisi ihanaa
jos tänä vuonna pääsisin lavalle
ilman tuskanhikeä
muhkeudestani.;)
 
Tuo talojeni numero
24
olisi ehkä ihanteellinen luku
pudottaa kilojani,
mutta
toisaalta en havittele enää
"nuoruusmittojani",
sillä pelkään etten pysyisi niissä.
Ja jojoiluun en halua.
Puolet
tuosta lukemasta
olisi mahtava saavutus
ja luulen,
realistinen.
Sekä armollinen itselleni.
 
Nyt mennään siis
joulupyhineen kaikkineen.
Joka perjantai siis punnitus.
 
Leikin kestäköön
ken leikkiin lähtee.
 
Sanoo eräs yllytyshullu.;)
 
 
 
 
Tänään tuosta kahdestatoista
pudotettavasta kilosta
on jäljellä pudotettavaksi
 
8,5 kg.
 
Viikon pudotus oli tällä viikolla
-300g.
Eli 3,5 kg sulateltu.
 
Pudotusterveisin! ;)


keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Kuusi kuvaa


Heissulivei!
Sain Nonnalta haasteen
esitellä teille
kuusi kesäistä kuvaa
 viime kesältä.
Kuvani ovat
tunnelmia reissulta
Italiasta.
Tässä ne tulevat,
olkaapa hyvät!
 
 
 
 

 
 
 
 

 
 
Lähetän haasteen eteenpäin kaikille,
jotka innostuivat aiheesta!
 
Ja sitten vielä mustaan ja sateiseen
keskiviikkoon
lähetän teille ihan kaikille
pienen ajatuksen.
 
 
Sinä olet ruusu.
Sinä olet tähti.
Kaikki ne kauniit ajatukset,
jotka sielustasi
liikkeelle lähti.
 
Vaali iloasi,
varjele omintasi,
elämäsi
punaista lankaa.
 
(Kamomilla)


maanantai 19. marraskuuta 2012

Uuteen viikkoon

 
 
Heippa!
Niin se vaan
vierähti käyntiin,
marraskuun viimeinen
kokonainen viikko.
 
 
Viikonloppu hujahti
rennosti.
Lauantaina istuttiin autossa
edes takaisin
Lappeenrantaan
synttäreille.
Menomatkalla ompelin
kaksi taloa,
mutta paluumatkalla ei lanka enää
osunut neulan silmästä.
Sen verran oli pimeää
kun illan suussa ajeltiin.
Yritin silti.
 
 
Sunnuntai
käynnistyi
mitä parhaimmiten,
eli aamutuimaan
body pumpin merkeissä.
Minkäs ihminen
luonnolleen mahtaa.;)
 
 
Iltapäivällä hurauteltiin
Koiramäen pajutalleille.
Tässä uudessa paikassa
en ollut vielä käynytkään.
Tunnelma ei ollut niin
kotoisa kuin entisessä paikassaan,
mutta  kesällä varmasti
mukava paikka
olla pidempäänkin
kun lapsillakin on tilaa telmiä
viheriöllä,
syötellä possuja
ja ihastella pupuja.
 
 
 

Tällä viikolla on
luvassa
"talotalkoita"
joka päivälle.
Ihan itsekseni ensin
ja loppuviikosta sitten
koko kässäporukan
 kesken.
 
 
 


Mukavaa viikkoa toivottelen
kaikille!
 
Ja laittakaahan kalenteriin merkintä
su 9.12 kello 10-15
kohdalle:
Joulutorille!
 
Nähdäänhän! :)

lauantai 17. marraskuuta 2012

Tähtenä taivaalla...




Tiedätte kaikki
elokuvista sen hetken
kun yksi juoksee junalaiturille,
mutta liian myöhään.
Toinen on jo junassa.
Vain junan takavalot näkyvät,
kun se kaartaa mutkassa
pois näkyvistä.
 
Niin,
tuollainen tunne
 minulla on juurikin nyt.
 
Se juna nimittäin on tainnut
ohittaa laiturin,
jolla seison.
Se vauva-juna.
Häthätään saisin vielä
junan kiinni jos
lujaa juoksisin,
mutta...


 
Havahduin
 eilen illalla ajatukseen,
että viimeiseen vuoteen en ole
enää potenut vimmattua
vauvakuumetta.
 
Muuta on ollut ja tullut
tilalle.
Vaivihkaa olen
saanut omaa elintilaa
takaisin
ja löytänyt omaan
 henkilökohtaiseen elämääni
uusia ulottuvuuksia.
 
Aika helpottavaakin.
 
Viimeiset vuodet
vauva-haaveiden suhteen menossa,
mutta nyt oikeasti
ensimmäisen kerran
mietin
itse,
että näin taitaa olla ihan hyvä.
Enää ei kirpaise niin.
 
Mitä ihminen tekisikään
saadakseen
vastasyntyneen nyytin
syliinsä.
Herätä yöllä
maitosuihkuun ja
vauvantuoksuun.
 
Toisaalta
mitä kaikkea ihminen
voikaan tehdä
nyt
olemassa olevien lastensa
kanssa,
kun hoidettavana
ei ole
pikkuista,
jonka ehdoilla
pyörisi koko talo.
 
 
 
 Elämä on.


perjantai 16. marraskuuta 2012

Kutsu

 
Tänäänkin
 on ahkeroitu
tuleviin
kässämyyjäisiimme.
Glögi kuumenemaan
ja
lapsille
aarrekartta käteen
ja piparkakkujen etsintään.
 
 
Sain nipun kivoja mainoksia
kässämyyjäisistämme,
tai tarkemmin sanottuna
joulutoristamme,
jaettavaksi ilmoitustauluille
ja postilaatikoihinkin.
Kiitos Nonna
ahkeroimisesta!
 
 
Tervetuloa kaikki mukaan! :)
 
p.s
Tänään plus miinus nolla... 

perjantai 9. marraskuuta 2012

Lyhyesti ja ytimekkäästi

 
Päivän lukemat
-400g.
Kokonaispudotusta
-3,2kg.
 
Kesäkilot kukistettu.
Nyt vasta alkaa se
varsinainen työ.
Ou Yeah!
 
Terkkuja! ;)
 


keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Oppiiko ihminen...

 
Ihminen on yrittänyt ottaa
opikseen
viime vuoden mankelista.
 
Viime vuosi
tässä tapauksessa
tarkoittaa
elokuuta 2011-kesäkuuta 2012.
Ja tämä vuosi
on ollut nyt
meneillään
kolmisen kuukautta
ja risat.
 
Tähän mennessä
 on
tarkkaan harkitun ja mietityn
pohjatyön vuoksi
sujunut hyvin,
kunnes yhdeltä taholta
alkoi eilen tulla
liikaa sellaista hommaa,
johon en ollut osannut
varautua.
 
Ja heti alkaa horjua.
 
Verenpaineet katossa
ja hetkellinen ahdistus.
Säännöt ilman poikkeusta.
Ei kait sellaista
ole olemassakaan.
 
 
 
Taivaan kiitos,
illalla sain jorattua
työt
ainakin hetkeksi
pois mielestä.
 
Kotivuodet lasten kanssa
nousevat
päivä päivältä
suurempaan arvoon
mielessäni.
Tosin niitä olen aina
arvostanutkin,
mutta tällainen vauhti,
johon kuuluu monta
erilaista osa-aluetta,
joissa olen mukana,
auttavat saamaan uutta
näkökulmaa
kotivuosiin.
 

 
 
Pointti on nyt se,
että en aio antaa
ylenpalttiselle kiireelle
tai stressille
mitään jalansijaa.
 
Pitää siis jatkossa osata
paremmin
olla valppaana
ja varautua
yllättäviin tilanteisiin,
jottei laiva
keikkaa.
 

 
En kanna kuormaa,
jota kiire sälyttää
levon harteille.
Elämä on aarteeni.
Sitä en halvalla myy.
 
( Anna-Mari Kaskinen)
 
Pidättehän tekin pintanne?


lauantai 3. marraskuuta 2012

Seminaari fiiliksissä

 
 
Ilo läikkyy minussa,
olen pelkkiä onnellisia sanoja.
Jos olenkin vaiennut kauan
ja kantanut
surua sydämessä,
kulkenut katsoen maata
ja tyhjää yötä,
nyt iloni tavoittaa taivaan,
murtaa muurit
 ja sinä löydät minut
etsimättä.
 
(Pia Perkiö)

perjantai 2. marraskuuta 2012

Tykitystä

 
Hiljainen hämärä.
Syksyinen ilta.
Ystävyys.
Lämpö. Ilo.
 
Meillä on juuri vietetty
naisteniltaa
Fengshuin merkeissä.
Mielenkiintoista!
Yllätys, yllätys,
suosittelen.;)
 
Viikko on täällä ollut
 vauhdikas
lähinnä
työharjoittelun vuoksi.
 
Huomenna pujahdan aamusta
viikonlopun mittaiseen 
elämänkaari-seminaariin.
 
Olen
t o d e l l a k i n
koukussa ihmisen mieleen
sen kaikkine koukeroine
ja
nyansseineen.
 
 
 
Lämpöiset
viikonlopun toivotukset!
 
 
 Ilo on ihmisen
hyvä enkeli.
Sen leppeä käsi se on,
joka ihmistä otsalle ja
sydämelle silittää,
ja sulattaa hänessä
jäykkyyden ja tukalan
jännityksen solmut.
 
(Volter Kilpi)
 
Kiitos H-M
runokirjasta<3
 
P.S
Ja se punnitus,
en tiedä uskonko itsekään...
-1,8kg tältä viikolta.