perjantai 15. elokuuta 2014

Täällä ollaan.

 

 
Arjessa parasta
yli lentävä kurkiaura,
tasainen hurina nurmikolla.
Kaksikymmentä
kukkivaa omenapuuta
ja
hiuksissa
 hohtavat aurinkoraidat.
 
(Susanna)



Ihanan seesteistä.
Tuossa tunnelmassa elin koko heinäkuun.
Reilu kaksi viikkoa sitten
aloitin
kokopäivätyön.
Ensimmäistä kertaa
lasten syntymän jälkeen.

Aamulla seitsemän aikaan
pyörän päälle
ja
menoksi.
Päivä töissä hujahtaa vauhdilla
ja
pian ajelen jo kotiin päin.
Kotona kolme koululaista.
Nälkä. Jano. Syli.
Syli. Jano. Nälkä.
Siinä ne tärkeimmät.
Ja taas mennään.
Tuo heinäkuun tunnelma matkassa.

Onneksi äiti ja sisko
ovat mukana menossa.
Hakevat ekaluokkaista koulusta.
Ja ovat iltapäivällä
meillä kotona
isoja koululaisia vastassa.



Tänään
kotiin tultuani
tartuin imuriin ainakin
kahden viikon tauon jälkeen.
Sitä villapalleroiden määrää!

Ihan eri energialla sain
ahkeroitua
kun
tiesin,
että huomenna aamulla
saan ottaa iisisti.

Seminaari-viikonloppu
kyllä edessä,
mutta
sehän on vaan ihanaa!
Lupasin lapsille
korvapuustien leipomiset
sunnuntai-illan ratoksi.



Olen ajatellut
teitäkin
paljon.
Välillä blogista ottaa
enemmän etäisyyttä
ja
hengähtelee
hitaasti kauemmaksi.
Ihan vahingossakin.
Kun elämä vie
ja
blogi
tuntuu pian
kaukaiselta ajatukselta.
Sitten taas haparoiden
ottaa
jostain tekstin ja sanan laidasta
kiinni
ja
hups
täällä sitä ollaan taas.

Terkkuja sinulle
lukijani.<3



5 kommenttia:

Taru kirjoitti...

ILoa ja energiaa uuteen elämäntilanteeseen! Kiva kun olet back :)

kamomilla kirjoitti...

Elisa, kiitos!:) Ja kiva, että joku käy vielä täällä. ;)
Leppoisaa viikonloppua sinulle!Mahtaakohan tulla lämmintä. Nyt aamusella ainakin aurinko näyttäisi ilmestyvän..:)))

Anonyymi kirjoitti...

Kävin kurkkaamassa ;) ...

Kuullostat ihan energiseltä!!!

Terkkuja!!!

Hanna(-Maija)

JOnna kirjoitti...

Ihana kuulla susta. Aikamoinen energiavirtaus tuulee sun suunnasta. Selvästi kesä on pumpannut sut täyteen virtaa, jota ei arki pysty helposti puhaltamaan tyhjäksi. Ihana kuulla että siellä on uusi arki ja uusi elämä. <3

Anonyymi kirjoitti...

Hei Kamomilla, kiva että otat tekstin tai sanan laidasta kiinni ja kirjoitat tänne. Kyllä täällä käydään! Runollisia ajatuksiasi odottaen Kukka