perjantai 31. elokuuta 2012

Elokuun viimeinen

 
 
Syvällä sielussa,
kivun takana,
kaiken elämän harhan alla
on laaja ja mahtava
hiljaisuus -
loppumaton rauhan meri,
jota mikään ei voi
häiritä.
Luonnon oma
suunnaton rauha,
joka "ylittää ymmärryksen".
 
(C.M.C."R.M.Bucke")

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Hyvä muistaa





Me puhkeamme kukkaan
sellaisen ihmisen
lähellä,
joka
näkee meissä olevan
hyvän
ja osaa houkutella
esiin parhaan meistä.
 
(tuntematon)
 
 
Tätä asennetta lisää
ihan kaikkiin kohtaamisiin
vauvasta vaariin...
Tämä ajatus
 on mielestäni
ajankohtainen aina,
työssä kuin työssä
 ja kaikissa kohtaamisissa.
 Kielteisyydellä
kun valitettavasti
on tapana
salakavalasti
luikerrella mieliimme,
silloinkin kun näin ei olettaisi
tai olisimme tarkkaavaisia
ajatuksistamme.



Kielteisyys on
kuin lankakerä.
Kun se kerran
lähtee rullaantumaan auki
ei siitä enää meinaa saada
 otetta.

Kuinkahan
 monta kertaa päivässä
ihminen
saakaan itsensä kiinni
jostakin negatiivisesta ajatuksesta.
 Ihan minkä kokoisesta tai
tasoisesta tahansa?

Se on helppo testata.
Vai onko?;)

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Päivän alkuja

 
 Aamuruno
 
Missä kohden sinä uskot
aamun raottavan verhojaan?
 
Milloin nousee oravat
nakertelemaan tammenterhojaan?
 
Missä aurinko tapaa
tiluksiaan tarkistella?
 
Ensin merellä utuisella,
hiljaa hiipien pelloilla
keltaisilla,
tuulen mukana
katoilla korkeimmilla,
viimeksi taitaa
metsän raoista kurkistella.
 
Aivan liian aikaisin
se tapaa silmiä
kutitella.
 
( Vilmiira)
 
 


 Perjantaina kässäilimme
aamupäivän
tutussa kässäporukassa.
 
Eilen vietin
aamupäivän tanssien.
 
Juu,
treenit ovat alkaneet.
Kivoja ja jännittäviä uudistuksia
sillä(kin) saralla luvassa.
*niin täpinöissä*
 
Tänään olen aloittanut
aamuni
letkeästi
Feng shuin
viitoittamalla tiellä
 
Siivoten.
 
 
Mielenkiintoista vuotta siis
monessa suhteessa
odotellessa! ;)
 

Hyvää sunnuntaipäivää!

torstai 23. elokuuta 2012

Syyspäivää



Minun maailmani,
se on tässä
ihan
hiljaa
 
taivaalla pilvet leijailevat
eteenpäin
 
hämärtyvä ilta koskettaa
 käsivarsiani
 
puut seisovat sateen jälkeen
hievahtamatta
 
pieni tuulen henkäys,
herättää
 ajatuksista
 
jotain erilaista,
tämä hetki
herättää.
 
(tuntematon)
 



Rentoa torstai-iltaa
kaikille lukijoilleni<3

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Pettymys


En tiedä kaipaanko
sinua kesä,
odotanko syksy?
Käsilläni tuulenvire
Levoton
Unen usvainen

Ja sade maalaa
mustaa lattiaa

Auringossa hymy
Odottamaton

Ulkona maistuu yö.

(tekijä tuntematon)



Ärtymykseni väistyi eilen
silmän räpäyksessä,
kun kuulin
erään ihmisen kertovan
muutaman kuukauden ikäisestä
sijaisvauvelistaan,
jota hoitaa,
ja siitä
kuinka tämän
nelivuotias isoveli
tarvitsisi kipeästi
säännöllistä
 sijaiskyläilypaikkaa.

Kuinka siinä ihminen
 voi enää antaa
sijaa
 omille
 harmistuksilleen,
vaikka ne ovatkin itselle
sillä hetkellä
ihan tosia ja oikeutettuja.



Samaan aikaan,
kaiken aikaa, 
meidän kaikkien
harmillisten
tavallisten
elämään kuuluvien
suuttumusten ja ihmetysten keskellä
elää paljon apua tarvitsevia.

Se ei toki ole mitenkään
uusi asia
 eikä yllätys itselleni,
mutta kolahtaa luonnollisesti kovaa
juuri sellaisella hetkellä
 kun vellon
jossain omien
pettymysten tunteideni
aallokossa.


 Vaikka
ärtymys katosi
niin  haikeus jäi.
Siitä omasta
 tunteesta
sekä nyt tästä
 kuulemastani,
ihmiskohtaloista.


Ärtymykseni
johtui siitä,
että suivaannuin
itseeni kohdistuvista
 "vanhoista" mieltä painavista
 sekä "uusista" lausahduksista,
jotka tiedän itse
 epäoikeudenmukaisiksi.

Ja eniten harmittaa se,
että jotakin ajattelematonta
tai muka nasevaa
 laukova ihminen
 ei edes itse tajua miten
tyhmältä
kuulostaa.
Ihminen kuin näyttäytyy
juuri sanomiensa sanojen takia
aivan uudessa valossa.
Sellaisesssa,
jossa en häntä aiemmin ollutkaan
nähnyt.
Ihminen näytti
miten "tyhmä" voikaan olla.
Toisin sanoen,
jos voi sanoa,
pudotti omat pointsinsa
niin että rytisi.
Ja kyseessä on niin sanotusti
arvostetussa ja hyvässä
kunnioitetussa asemassa
olevat henkilöt.

Ennakkoluulot
.&
Asenteet

Rehellisesti sanottuna en usko
kenekään säästyvän
näiltä veijareilta.

Joutumalla jotenkin
niiden kohteeksi
sekä
olemalla itse
niitä käyttämässä.

Sitä kuinka paljon
itse näitä,
asenteita ja ennakkoluuloja,
kasvattelee mielessään
ja
viljelee ympäristöönsä
on
sitten  asia joka on itse
rehellisesti
itseään silmästä silmään katsoen
kohdattava.

Ja mietittävä haluaako
muuttaa jotain itsessään,
edes hitusen,
vai jatkaako ehkä samaa linjaa.

Vapaa valinta.


Itkenyt olen -
poskilta pudotellut
kyyneleitä
litroittain,
tonneittain.
Sokerina pohjalla
niissä
elämänsuola.

(karamelli)


tiistai 21. elokuuta 2012

Äkänen eukko



Kun ihmistä ärsyttää
ja kiukuttaa

ihan kaikki
mahdollinen

on silloin
 parempi pitää
taukoa
 postausten suhteen.
Ties mitä sitä
muuten tulisikaan
kirjoitettua.
Ja mitkä energiat sitä tulisi
laittaneeksi
syyttömille lukijoille
 kiertoon.






Kuvauskohteet ovat juuri
tällä hetkellä
hakusessa,
mutta tekstiä tulisi
ihan laidasta laitaan.
Jos vaan kehtaisin.
Ja ihan hyvä
etten kehtaa.

Jotta saan nyt rauhassa
issekseni
muhia mietteideni kanssa,
itsesäälissä velloen,
korvat sauhuten
on parempi
päräyttää
tässä osoitteessa
runoviikot käyntiin.
Ja ne kestävät niin
kauan
kun tämä olo jatkuu.




Ota käpy pois kenkäst
kaar vesi pois saappast
nost ämpär silmiltäs
jua kuppis tyhjäks.

Ol ilone
ol valone
ol pulune.

Älä laet kät sirkkeli
älä purot kirvest kintuil
älä unhota kotti avamei
älä karot annetui syrämei.

Viä roskapussi mennessäs.

(Heli Laaksonen)

Minä olen tänään pessyt terassin,
ajanut nurtsin,
pyöräillyt tunnin hyötylenkin
ja
"kostoksi" itselleni
tästä ärsytyksestä
ajan illalla,
autoilun sijasta,
toisen mokoman,
puolentoistatunnin
tanssitunnille.

Ciao!


torstai 16. elokuuta 2012

Nyt


"Äiti, milloin on se syksy."

Se on nyt, sanoo äiti.

Poika oli kesän kysellyt
syksyä.
Siitä hän tietäisi,
että aloittaa päiväkodissa.



Sinne se sitten meni.
Poikani.
Viimeinen vauvani.

Elämä näyttää minulle tietä,
uutta,
itsenäisempää.

Haaveilen silti jo
mummiudesta.
Saisi taas
pieniä ihmeitä
syliin.



Koti on juuri nyt
hiljainen.

Kuin valmistaudun tulevalle
syksylle.
Nyt olen  ja
kellun hiljaisuudessa.
Sillä kohta
taas mennään.



Poikani pieni ja
kultainen.
Kesä on lyhyt,
niin lyhyt.
Auringon kehrä on
keltainen,
syysaamussa syömmeni
ehyt.

(Ulla S.)

<3

maanantai 13. elokuuta 2012

Viikonloppua


Viikonloppu meni mm.
kaksissa
synttäreissä käyden.

Portaiden alla
olevan varastotilan siivous jäi,
mutta senhän ehtii sitten
sadesäillä.

Marjojakin odottaa
vielä paljon pensaissa
poimittaviksi.
Tänään iltapäivällä
on siihen
kelinkin puolesta
oiva
hetki.




Meillä lapsilla alkoi koulu
jo viime viikolla.

Kouluviikon päätteeksi
hyppäsimme perjantaina
 esikoisen kanssa bussiin
ja kävimme
kaupungilla jätskillä ja
ostamassa
syksyä varten
koulukengät.



Ja lauantaina aamupäivällä
sama juttu
keskimmäisen kanssa.


Retket kaksisteen
äidin kanssa
ovat ilmeisen tärkeitä.
Onhan se ihan eri juttu
kun saa
jakamattoman huomion.



Valitsivat kumpikin itselleen
jonkin kirjan ostettavaksi
ja kotiin luettavaksi.

Olemme kirjaston suurkuluttajia,
mutta
nyt saivat tällä kertaa,
kymmenvuotiaan ehdotuksesta,
valita kirjat
oikein kirjakaupasta.

Minä vietän juuri nyt
 ekaa kertaa
aikaa kotona
aamupäivän ihan yksin.

Äsken latasin
pesukoneen ja tiskikoneen
hurisemaan,
laitoin
sähköpostia
vanhempainyhdistyksen asioissa,
 puhuin äitini kanssa puhelimessa
nyt näpyttelen tätä juttua.

Napin painallus vielä
ja sitten ehdin siivoa huhkia
tunnin
ennen kuin lähden hakemaan
poikaa päiväkodista.

Vähän kyllä ihmettelen kun
kukaan ole vetämässä
lahkeesta
tai pyytämässä jotain.

Mukavaa maanantaita
teille!

;)



torstai 9. elokuuta 2012

Fengshui tarkistuskäynnillä



Hyvää päivää
blogi-ystävät!

Tänään on luvassa
tarkistuskäynti
kodinhoitohuoneeseemme,
jonka
kahdeksan vuoden
epäsäännöllisen
siisti-enimmäkseen-sotku-
olotilan
olen vihdoin tainnut saada
taltutettua.

Tuo tila oli siis yleensä
todellinen
kaaospesäke
kaikkine kasoineen.
Hyvä kun joskus oven sain
huoneeseen auki
ja silloinkin piti
suunnilleen raivata
tiensä
"perille". ;).




Ystävämme
 Fengshuin
visiteerattua talossamme
päätin vihdoin
laittaa hösseliksi
tuossa
rassukassa
tilassa.

Eräänä kesäaamuna
raivattuani tieni
huoneeseen,
tietäen samalla,
että en juuri sinä päivänä
millään ehtisi aloittaa
operaatiota,
oli jotain silti tehtävä ja äkkiä.

Vedin suljetut kaihtimet ylös ja
annoin valon tulla sisään
oikein kunnolla
silläkin uhalla,
että "kaunokainen"
suorastaan
säteilisi kasoineen
naapurustollemme.

Ja siitä se lähti.
Chitä taisi tulvia tilaan
siihen malliin,
että seuraavana päivänä
aloitin
kolmen päivän urakan.

Ja kysymys kuuluu,
miksen jo paljon aikaisemmin
tehnyt tätä.

Mikä ihana olotila!





Kaikki tarpeeton, risa,
tai pölyä keräävä,
lensi pois huoneesta
kaappeja turhaan täyttämästä.

Ja kaikelle oma paikkansa,
niin ei synny
turhia pinoja ja röykkiöitä.

En suostu enää
siihen,
 että säilön jotain
älytöntä ja turhaa,
jonka olemassaoloa
en edes muista tai kaipaa.

Ja se hehkutuksen paikka
 on nyt se,
että siitä kesäpäivästä asti
kodinhoitohuone
 on ollut
järjestyksessä!

Pyykit vilahtavat
suoraan pesusta
kuivuttuaan
kaappeihin.
Mitään en aio
kasaannuttaa
tai tuoda tähänkään tilaan
 säilöön.

Itsestäänhän mikään ei muutu
ilman pinnistelyjä
ja ponnisteluja.
Se on tosiasia.

Sisukkuutta
 on laitettava peliin
jos mielii muutosta.
Asiassa kuin asiassa.



Ja siis
tästähän on hyvä jatkaa.
Yksi portaiden alla oleva
säilytystila
odottaa vuoroaan
chin tulla sisään.

Varokaa nurkat!
"kamomilla skitsoo taas"
kera feng että shuin
ja chi:n.


keskiviikko 8. elokuuta 2012

Muutama tärppi vielä...



Naputtelin toukokuussa,
vähän ennen Fengshui-iltamia,
 nämä kehykset
 portaikkomme seinään,
jossa oli ennen näitä
ollut kahdeksan vuotta
 koristamassa
iso kranssi.

Kolmesta kehyksestä
uupuu
vielä kuvat.

Fengshui konsultti
 kertoi
fengshui-"kutsuilla",
että portaikossa
tulisi olla varovainen
taulujen suhteen.
Taulut eivät mielellään saisi
olla ylös tai alaspäin suuntautuvassa
rivistössä
antaen portaikossa
kävelevälle turhan paljon
vauhtia
tai toisaalta laittaen
chille liian kovat vauhdit.

Olin kyllä totta puhuakseni
ajatellut laittaa
 vielä yhden taulun
tuohon kollaasiin,
mutta nyt vielä sittenkin
tuumaan hieman sen
paikkaa ja asettelua
 muihin
tauluihin
nähden...;)


Jos muuten
näin kesälomien jälkeen
olisi tarvetta
ylimääräiselle kahisevalle,
niin ei muuta kun äkkiä
rahapuun ostoon
tai sen paikkaa kodissasi
tarkistamaan.

Rahapuu ja sen ruukun alle
laitettu seteli, huomio!

Ulko-oveltasi
asuntoon katsottaessa
kotisi kaikista
vasemmanpuoleisin nurkkaus
on nyt sitten se

oikea paikka

rahapuulle.
Se on kotisi vauraus-alue.

Ystäväni laittoi muuten
vielä peilin
rahapuun taakse
luodakseen varallisuus-alueelle
suotuisat olosuhteet.



Ja sitten vielä sinkuille
vähän fengshui-vinkkejä.

Jos kaipaat kumppania viereesi
niin katsothan makuuhuoneen tai
varmuuden vuoksi koko kodissa
olevien taulujen kuvia.
Yksinäisyyttä esittävät tai
korostavat taulut tulisi
unohtaa sekä
kuvat,
jossa henkilö on selin.

Sinkun olisi hyvä nukkua sängyssä,
jossa on vieressä tilaa
jollekin toisellekin.
Siis kapoisat sängyt vaihtoon.

Vaatekaappiinkin voisi
tehdä tilaa
harventamalla omia
kolttujaan
tai jopa
jättämällä kaappiin
yhden hyllyn ihan tyhjäksi. ;)

Yleisenä neuvona aina

korosta kodissasi
sitä mitä haluat vaalia
tai lisätä elämääsi
ja
poista sellainen,
jota et halua
elämääsi lisää
tai ollenkaan.

;)

tiistai 7. elokuuta 2012

Ajatus iltaan


Ole
päivänsäde
tai menninkäinen,
mutta rohkea
sellainen.

( Nina Ramstadius)


Näin lyhyesti tänään
kun ei ole juuri nyt oikein kuvia
enkä ole ehtinyt uusia räpsimään.
 Asiaahan kuitenkin olisi.
Ehkä huomenna kuvin. ;)

Terkkuja nyt ainakin
olisi kaikille! :)

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Hi, I´m Home!



Kauaa ei minun
sitten tarvinnutkaan
odottaa
sitä kaipaamaani


kepeyttä.


Eilen illalla tulivat koko joukko
kotiin.
Mies ja lapset.
Ja ne kaikki viikoksi pakatut
kamppeet
ja kaikki mitä nyt
mökille mukaan otetaan.

Hurlumhei

ja solahdus arkeen!


Valmistautuminen
koulun alkuun ja
muutenkin
koko tulevaan
syyskauteen alkaa
tässä huushollissa.

Kuopus aloittaa
huomenna
pehmeällä laskulla
päiväkotitaipaleensa,
isot lapset
pian koulunsa
ja minä
odottelen innokkaana
soittoja
sijaistamaan.


Jos eivät kuiteskaan ihan heti
soittelisi
niin saisi täällä kotipäässä ensin
 arjen rullaamaan.
Pehmeän laskun siis
 itselleni. ;) 

 


Nyt lähden silittelemään
varavaatteita
ja kokoamaan
sadevaatteet ja kumpparit
valmiusasemiin
päiväkotilaiselle.

Mukavaa alkavaa
viikkoa kaikille!

<3

 

perjantai 3. elokuuta 2012

Sinä




Pyyhi naurulla ilma,
hymyllä
poskille vierineet kyyneleet.
Päästä irti sisältä
tuska,
kaikki säilötyt murheet,
irrota ilmoille,
lähetä vapauteen.


Anna ilon soljua sisään,
uuteen tilaan,
hengitykseen.
Anna lupa
jouten oloon, nauruun,
läsnäoloon,
kuuntelemiseen.

Olet vain se ainoa sinä,
se yksi sinä vain,
ainutlaatuinen.
Toinen toistemme vieressä
seisten,
kaikki erityisiä yhdessä
ja
erikseen.

*kamomilla*




Syvissä vesissä mennään.
Tiukka ja intensiivinen,
 mutta niin
antoisa opintoviikko takana.


Kepeyttä odotellessa...;)

torstai 2. elokuuta 2012

Mikä/kuka sinua vie?




Pyöräillessä tulee
miettineeksi kaikenlaista.

Muun muassa sellaista,
että mikä tai kuka
oikeastaan
meitä ihmisiä
elämässämme
vie.

Onko se
työ tai ura,
 elämänkumppani,
lapset tai koti.
Vanhemmat, sisar, veli
tai ystävät,
naapuri, sukulainen
tai työtoveri.

Oma itse?
Ulkoa tuleva sosiaalinen
paine?
Harrastus,
kotieläin,
televisio,
kirjat,
luonto,
alkoholi,
ylensyönti.
Mikä tahansa.



Vai voisiko johtavana
viejänä
omassa elämässä
olla vaikka
jokin hallitseva
oma luonteenpiirre:
äkkipikaisuus,
rauhallisuus,
lempeys,
myönteisyys,
kielteisyys,
hillittömyys,
tasaisuus.

Entäs
jokin haavekuva tai
sen odotuksessa eläminen.
Halu,
ikävä,
kunnianhimo
tai ennakkoluulo.

Voisiko se olla joku
ominaislaatu kuten
esimerkiksi
iloisuus, intohimo,
alakuloisuus,
yliaktiivisuus,
rohkeus,
seikkailun halu,
järjestelmällisyys,
rauhallisuus
jne.



Luonnollisesti 
meitä vie/ohjaa
 moni asia,
mutta jos oikein tarkasti
pinnistelee
niin löytää varmasti jonkin
asian,
joka korostuu kaikesta.

Ja yksi kysymys on se,
että annammeko
 tahtomattamme tai
huomaamattamme
jonkun,
jonkun asian tai
 ominaisuuden
viedä itseämme liikaa
ja pystymmekö halutessamme
hillitsemään sen hallitsevuutta.
Tai onko sitä syytä tai
halua hillitä.

Näissä mietteissä. ;)