Huhtikuun viimeinen

 

HaUsKaA VaPpUa KaIkIlLe!

Iso sydän

"Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle.

Ja rakastaa niiden rajoissa.

Hiljentää risteykseen ajoissa.

Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle.

Ja rakastaa niiden rajoissa.

Kääntyä kotiin ajoissa."

 

Lauloi viisivuotias tänään takapenkillä

Anna Puun tahdissa.

"Äiti, mä oon kuullut tän kappaleen ennenkin"

 

Tänään ei minulla nyt muuta kuin vielä

pieni ajatus,

joka osui silmiini kassajonossa seistessä.

 

Maailmalle olet vain

joku,

mutta jollekin olet

koko maailma.

 

 

<3



Mitä tästä opin

 

Ihminen ihmettelee.

Sorry blogi-ystävät,

tälle linjalle ihan vaan pikkuisen notkahdan.

 

Siis ihmettelen täällä itsekseni.

Negatiivisuutta.

Sitä kuuluisaa,

kaikille tuttua.

Sitä,

joka sujahtaa tuon tuostakin

missä tahansa liikummekaan.

Se sujahtaa mielissämme,

muistissamme,

tajusimme tai emme,

eleissämme,

puheissamme, teoissamme

ja käytöksessämme.

Tuo ikävä "pieni" tunkeutuija.

Halusimme tai emme.

Ja jos emme halua,

niin töitä on paiskittava niska limassa

sen karkoittamiseksi

ja poissa pitämiseksi.

Ja siltikin sen onnistuu

pujahtaa

sinne missä toimimme.

Jotakin kautta

ainakin sitten muiden toimesta.

Ja siinä sitten ollaan taas mukana

ja

siinä punnitaan lähteäkö mukaan

negaatioon

vai pysytteleekö sitkeästi itse pois

sen vaikutuspiiristä.

 

Itse todistin juuri eilen

tällaista tilannetta,

jossa negaatio sai täyden vallan.

Olin hiljaa.

Vaikenin,

vaikka olisi pitänyt heti avata oma suu.

Olisi pitänyt olla rohkeutta

sanoa oma mielipiteensä. Siinä. Heti.

Mutta kun se pentele yllätti

täysin.

Valtasi koko tilan,

vaikka kokouksessa oli ihan toinen aihe,

jonka negaatio voitti mennen tullen  5-0.

 

Nyt harmittaa.

 

Mutta himskatti,

mitä sitä tässä enää märehdin.

Se ei nyt voita.

vai voittiko!?!

kun tässä asiaa puin.

 

Hus hus sanon sille.

Mene matkoihisi.

Minä imuroin nyt

ja tuuletan matot.

 

Ihanaa negatiivis-vapaata

viikonloppua

teille kaikille!

 

Eihän anneta sen penteleen rulettaa!!! ;)

 



Pihakirppis

 

Nyt lauantaina

 

20.4 kello 10-14

 

PIHAKIRPPIS

 

Ystäväni toimesta heidän parkkiksellaan.

Osoite:

 

Nygrannaksentie 11

Mankkaa, Espoo.

 

Lastenvaatteita&tarvikkeita, leluja,

kodintarvikkeita, sisustustavaraa,

tekstiilejä, retrokankaita

yms.

Buffetti.

Tervetuloa!

 

Nähdään siellä.:)

 

Kylmät väreet

 

 

Ei onni

ole mikään sattuma,

joka valahtaa taivaasta

 kuin rankkasade

 kesäpäivänä.

Se tulee ihmisen luo vähitellen,

sen mukaisesti,

miten hän suhtautuu elämään

ja ympärillään oleviin ihmisiin.

Onni karttuu

jyvä jyvältä,

osanen täydentää toistaan.

 

(Tsingis Aitmatov)

 

Tiedättekö,

minä itkin tänä aamuna.

Hiljaa itsekseni.

Sen jälkeen kun
 mies ja lapset olivat lähteneet ovesta

kouluun ja töihin.

Laitoin soimaan

Christina Perrin

Jar of Hearts-kappaleen.
Musiikin,
johon olin syksyllä tehnyt
treeniryhmämme projektina
oman soolokoreografiani,
koreografian elämästä,
elämälle,
tapahtuneille.

Ja itkin.

Hyvää itkua.

 

Itkut tirautettuani

ja sähköpostit luettuani

 kehoni täyttyi "hyperventiloimisesta".

Tällä kertaa hyvästä sellaisesta,

ei kiireen ja stressin aikaan saamasta

kuten opiskellessani

parin viime vuoden aikana.

"Hyperventiloin" ilosta,
että viikonlopun seminaari täytti odotukseni.

Sekä siitä
 kiitollisuuden olotilasta,
jonka seminaari kaiken kaikkiaan
on saanut minussa aikaiseksi.

Olen saanut työkalut,
joilla olen käsitellyt sekä paraikaa käsittelen
 kielteisiä sekä myönteisiä
traumojani ja kokemuksia,
pieniä ja isoja.
Sellaisiakin traumoja
 jollaisia 
en ehkä halunnut tiedostaa kantavani,
tai halunnut kohdata niitä.
Tai en tiennyt edes kuinka
sen olisin tehnyt.

 Sitä,
että olen saanut sellaisen mahdollisuuden
koluta itseni kaikkia
nurkkiani myöten,
pimeimpiäkin.

Ja siis ennen kaikkea
oppinut ymmärtämään niitä
 nurkkia
ja tuonut niihin järjestystä.

Sisäistä ja sitä ulkoista "sisustamista"...
Fengshuita in and out.;)

Kaikkea muutakin on mielessä,
josta tirauttaa itkut ja hyperventiloida,
mutta siitä toiste lisää.

Minä teen nyt ruokaa
ja
siivoan.
Erinomaista vastapainoa viikonlopun
annille.

Voikaa hyvin ihmiset!

<3




Tänään, eilen ja huomenna

 

 

Tänään

yllätys yllätys

on kässäilty.

Sain naapurin frouvalle lupaamani

talot valmiiksi.

Hänen matkaansa lähti kolme.

Kuvan

vihreästä talosta,

tässä kuvassa,

 puuttuu vielä viiri.

 

 

Tällä viikolla olen hissukseen

laittanut nurkkia.

En tiedä onko toiminta ollut fengshuita.

Ehkä enemmänkin

mutushuita,

eli mutu tuntumalla menty.

 

Kuistille,

jonka värisuositus on vihreä,

olen vaihtanut verhot.

En vihreitä,

vaan valkoiset.

Ja se fengshui-osuus on ainakin se,

että yhdeksän vuotta paikoillaan

pesemättä roikkuneet verhot

on vaihdettu.

Ja uskotte varmaan,

että kyllä kirkastui energyt heti.

 

Samoin raivasin kuistin istuintason.

Se kohta on muuten minun aluettani

 kodissamme. Hmm.

Olen säilyttänyt juuri sillä kohdalla

isossa pahvilaatikossa

kierrätyspahvia sekä

liian usein

valtavaa kekoa kirppikselle meneviä

pusseja ja kasseja jne.

 

Nyt tasolla on iso kori

kierrätyspahveille

sekä

maljakollinen omenapuunoksia.

 

Se jokin vihreä olkoon nyt

maljassa vihreyttä odottavat oksat.

 

 

 

Yläkerran kylppäri,

jonka värisuositus myöskin on vihreä,

on saanut värinsä.

Huone-rukka

on ollut laiminlyötynä vuosia.

Ei verhoa, mattoa...

Mutta nyt on.

 

Verhot keksin

omasta kirppiskasasta.

Äitini antoi myytäväksi.

 

 

 

Lastenhuoneet ovat vielä vaiheessa.

Niistä sitten kun on

 jotain kerrottavaa.

 

 

Huomenna menen seminaariin.

Siihen,

josta olen viimeisen vuoden aikana

 teille jotain kertonut.

Tällä kertaa aihe on

aika yllättävä.

Siis aikaisempiin aiheisiin nähden,

jotka ovat

näin suurinpiirtein sanottuna siis olleet

 

*Ihmisen elämänkaari

*hyvät/huonot tavat ja tottumukset

*ihmissuhteet/sosialliset taidot

*elämän aloitteet

 

Ja tämän kaiken jatkumona nyt sitten aiheena

 

raha.

 

Erittäin mielenkiinnolla

 odotan tulevaa viikonloppua.

Tämä aihe tuntuu tylsältä,

mutta koska seminaarin vetäjä on

huippumielenkiintoinen luennoitsija

 ja alansa huippuasiantuntija,

niin todennäköisesti

tämäkin aihe saa minut

pomppimaan kattoon innosta.

Kerron sitten miten kävi.

 

 

 

 

Oikein hyvää viikonloppua!

 

<3

 

 

 

 



Muutoksia

 

 

Tervehdys perjantaihinne!

 

Täällä puhaltaa nyt uudet tuulet.

Fengshui sellaiset.

Härkää on tartuttu sarvista oikein tosissaan.

Rojuterapiaa oikein olan takaa

sekä kodistamme tehdyn

fengshui-konsultoinnista saatujen

papereiden tutkintaa.

Niistä inspiroituneena

olen päässytkin jo tositoimiin. 

 

Eilen maalailin

keskeneräisiä huonekaluja valmiiksi

ja

aloitin lastenhuoneiden vaihtoprojektin.

Eli

työhuone luovutetaan esikoiselle,

esikoinen oman entisen huoneensa

keskimmäiselle

ja keskimmäinen oman entisen huoneensa

kuopukselle.

 

Vähän huonekalujen venkslausta,

väriä pintaan

ja pohtimista mitä minnekin laitetaan

ja ennen kaikkea

kaikenmaailman

ihmelaatikoiden ja lokeroiden

setvimistä

pikkutavaroista.

 

 

 Olen aivan

 intona

tästä muutoksesta.

Tytön huone

 on nyt melkein,

 maalauksia lukuunottamatta,

 valmis.

Esikoisen huone

 työn alla

ja

kuopuksen huone

täysin tavara/rojuvarastona.

Se ei onneksi kuopusta haittaa,

sillä hänellä ei ole aikaisemmin

ollut omaa huonetta,

eikä taida siis vielä

ymmärtää,

että sellainen olisi suunnitteilla.;)

 

 

Huomenna menen rymsteeraamaan

vanhempieni uutta kotia.

Ja sunnuntaina toivoakseni

saan miehestäni apua

isompien huonekalujen siirtelyssä.

 

Tänään kässäiltiin naapuri pitäjässä.

Tuossa ylhäällä kuvassa

talon viehkeä rouva.

 

 

 

Ja tämä vielä keskeneräinen

 

talo

 

olisi mahdollisesti muuttamassa naapuriin,

jos naapurin frouva sen kelpuuttaa.

Toinen tuollainen talon kaveriksi on vielä tekeillä.

Pohdin vielä tuohon taloon

narun väriä.

 

Nyt karkaan jumppaan!

Ciao!



Vielä eilisestä

 

 

Eiliset julkaisemani kuvat olivat muuten

 

todella kesyjä.

 

Kun meidän talossa oli päästy

iltaan asti,

olisi eiliseen haasteeseen saanut

erittäin mainioita kuvia.

 

Minun vauhdikas lähtö kahvakuulailemaan,

 

jolloin korvapuustit jäivät vielä uuniin,

leipomustarpeistot pöydälle tiskien kera

ja jauhokaapin siivous kesken.

 

Kuopuksen autoleikit valtasivat keittiönpöydän.

 

Keskimmäisen askartelut olkkarin pöydän

 

ja

 

 esikoisen hikiset urheiluvaatteet eteisen lattian.

 

Sanoisin,

että siis ihan peruskauraa.

 

 

 Tarkoituksenani

tätä blogia tehdessäni

ei ole koskaan ollut

tuottaa harhaluuloja elämästämme.

Että kotimme olisi

vimosenpäälle ja aina kuosissa.

 

Jos joku niin on ajatellut,

niin voin kertoa,

että ihan tavallista eloa täällä elellään.

 

Se on selvää,

että meitsi rakastaa laittaa kotia.

Tuijottelen ihan normiarjen keskellä

vauhdikkaiden käänteiden lomassa

kaiken aikaa

jotain kulmaa ja kohtaa kodissamme

ja päässä raksuttaa,

mitä voisi siirrellä ja laittaa.

Väriä sinne ja tänne ja

parit tyynyt ja matot

vips

vaihtavat huoneita.

 

 

Se,

että olen ollut kymmenen vuotta

kotiäitinä,

kaikkien arjen tavallisten sotkujen

ja epäjärjestyksien keskellä,

tarkoittaa sitä,

että

tänne blogiini,

omaan tilaani,

mieluusti laitan sellaisia

kauniita kuvia,

joissa voin elää pientä

omaa siistiä kulmaani. ;)

 

 

 Mukavaa on jos

 

sinä

 

viihdyt täällä

ja saat joskus jotain täältä mukaasi.

 

Nyt lähettelen täältä paljon paljon

 

energiaterkkuja kaikille!

 

Love.

 

 

 

Ihan iisiä!

Ihana aurinkoinen aamu.

Ja ei muuta kun räpsimään parit kuvat.

Tässä muutamasta

valikoidusta vinkkelistä

 vihiä,

miltä meillä näyttää

tänä aamuna.

Ja pakko sen verran sanoa,

että tänään meillä ihan oikeasti on

aika siistiä,

koska eilen vasta kotiuduttiin reissusta

siistiin kotiin.

Joten "jouduin" hakemaan niitä

sotku kohtia....niitä vakkareita,

jep jep.;)

 



 

Tämä postaus on siis

haaste

JOnnalta

sitruunaa ja vaniljaa-blogista.

 

Kiitos Jonna! ;)

 

 

 

Ideana näyttää kodistaan

sellaisia kuvakulmia,

joista ei ole rajattu sotkuja pois.

Niin minä muuten teen hyvin usein.

Rajailen kuvakulmia.

Ei meillä todellakaan

koti

ole yleensä

 täysin kameran linssin kestävä.

 

 

Napatkaa ihmeessä haaste matkaanne!

 

 Aurinkoista viikkoa

kaikille! :)

Dagens

 

Auki.

Vapaaksi.

Kaikki niin auki

että elämänpelosta

olemisen ilo

sanomisen pakosta

riemulaulu.

 

( Maaria Leinonen)