Punaista nurkkiin...

(perjantaina aloitettu vielä keskeneräinen tähtitalo)



Onkohan se syksyn merkki

vai mikä,

kun silmäni lepää juuri nyt

kaikessa punaisessa.

 

Vai onkohan se merkki

vauhdin kiihtymisestä

kuten ehkä

fengshui

muistuttaisi!?!

 

Jos kodissa on kaikkialla

tai jossain kohdassa

paljon, paljon,

 

punaista

 

se saattaa

kertoa punaisen kodin asukkaan

vauhdikkaasta
 elämäntyylistä.
Eli punaista karsimalla
rauhoitat samalla
ehkä
vauhtiasi.

 

 

 

No,

ainakaan punainen väri

ei ole se,

joka vauhdittaisi minua.

Niin paljon sitä ei ole meillä,

ainakaan toistaiseksi.;)

 

Tässä vaiheessa alkusyksyä

yritän ottaa ihan

ensalkuun,

ennen kuin vauhti karkaa käsistä, 

itseäni niskasta kiinni,

etten päästä

vauhtia kiihtymään liiaksi.

 

Ihan siksikin

koska...

 

(selkäni on kolmisen kuukautta

voinut hyvin..hsss, ettei vaan kuule tätä

ja ryhdy rettelöimään...)

 

 

Tästä voisi päätellä,

että selkäni ei pidä liiasta vauhdista

kun on kesäaikana

ollut hissukseen.

 

 

Syksyn tuoma energia

näkyy

kotonakin.

Ryhdyin eilen kesken

iltapalan laiton

järjestelemään eteiseen ihan uutta

ilmettä.

Pöydän siirto uuteen paikkaan

ja terassilta

pitkän penkin kantaminen

vips vaan sisälle.

Kyllä oli miehellä

hyvä ilme kun tuli saunasta.

Vaimo ja lapset rauhakseen

iltapalalla

kuin ei mitään,

ja samalla eteisessä uusi ilme.

 

Laitan joskus siitä

 muutoksesta

 kuvia.

 

 

 



Löysin eilen tämän runon.

Laitan sen nyt tähän

vaikka se

taitaa kuvata viime kuuta,

elokuuta.

 

 

Taivaanko peltoa poljen!

Tähtiä täynnä on maa!

Helmassa huojuvan oljen

hohtaa, kuumottaa,

syttyen ehtoon loimuun,

sinerrys sanaton!

Jokaisen kaunokin poimuun

taivas kätketty on.

 

Kallis,

tiennetkö lainkaan-

sielusi on sininen!

Mistä sen sanelun sainkaan-

kiitän ja visertelen:

 

Elokuun siniset tähdet

taivaasta kotoisin on!

 

Minne jos joudut ja lähdet,

siunaus sammumaton.

 

(Anna-Maija Raittila)

 

 

Nyt nautitaan sunnuntai-illasta

ja

huomenna

uuteen viikkoon! :)