maanantai 10. joulukuuta 2012

10




Mitä on nää tuoksut
mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
 
Mitä tietävi rauha mun
sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?
 
Minä kuulen,
 kuink´ kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
 
Minä luulen,
nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou`ot muut.
 
Kaikk`on niin hiljaa
mun ympärilläin,
kaikk`on niin hellää ja hyvää.
 
Kukat suuret
mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.
 
(Eino Leino)


4 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Ai että minä rakastan Leinoa! Ihana tämäkin runo :)
Samoin sun joulukalenteri ♥

JOnna kirjoitti...

Moi Kamomilla ja kiitos viimeisestä! Talot on NIIN ihania, että mä en vieläkään ole päättänyt, mikä jää ja mitkä annetaan lahjaksi! Meidän Wilma oli ihan onnessaan kun lähdettiin, sanoi että miten taitavia askartelijoita olettekaan!!! Niin totta! :) Oli kiva nähdä oikeasti!

kamomilla kirjoitti...

Kiitos Tuula! :)
Blogissani on muutaman kerran aikaisemminkin vilahtanut Leinoa. Ja vilahtaisi useamminkin jos muistaisin käydä kirjastosta etsimässä.;)

kamomilla kirjoitti...

Voi JOnna, kiva jos tykkäät!
Ja tyttäresi on niin ihastuttava nuori neiti, olisin kehunut häntä muutenkin, ilman sitäkin että kuulen hänen vielä noin kehuneen meitä kässäilijöitä.;)

Oli tosi ihana tavata!

P.s Ja olin tosissani sen meidän kässäkerhoon pistäytymisen kanssa. ;)