Ollappa etana.
Käyskennellä rauhakseen
kesäntuoksuisella nurmella
auringon lempeän valon
hellien lämmöllä selkää.
Katsella maailmaa
uteliaasti ja uljaasti
sarvet koholla
tai
käpertyä
vahvan kuoren sisään.
Niin piiloon,
niin turvaan,
ettei kukaan pääse sinne.
Omaan tilaan.
Voi pyhä jysäys,
mitä ihminen ehtiikin mietiskellä
maatessaan
kolme päivää
kuumehoureessa.
Mm. sitä,
miksi ihmeessä
sitä pitääkin
osallistua ihan kaikkeen.
Eikö vähempikin riittäisi.
Ei minun tarvitse olla
järjestämässä ja "puuttumassa"
"kaikkeen".
Se mikä harmittaa eniten
on se,
kun käyttää paljon aikaansa
ja kiitoksena on
mielipaha.
On kohta,
jossa mitta alkaa täyttyä.
Kyllä sitä on ihmisellä
paljon elämässään
opittavaa.
En teistä muista tiedä,
mutta minulla ainakin.;)
Jos jotakin
iloista
tänä risukasa-päivänä,
niin se,
että vaaka näyttää lukemaa,
jonka olen nähnyt viimeksi
reilu kymmenen vuotta sitten.
Nyt ensimmäisen kerran
ihan oikeasti alan uskoa siihen,
että pääsen ylikiloistani eroon.
Tiputusta viime viikkoon
-2kg.
Kolmen päivän hyvin kevyt syöminen
ja
kuumeilu
ollut aika reilusti
osallisena
näin suureen pudotukseen.
Nyt jatkan toipumista ja
toivottelen seuraavien sanojen kera
teille kaikille
oikein hyvää viikonloppua!
Olkoon elämäsi aina siunattu seinillä,
jotka suojelevat tuulelta.
Katolla,
joka suojaa sateelta.
Lämpöisellä teekupposella
takkatulen ääressä.
Naurulla,
joka piristää.
Läheisillä,
jotka rakastavat sinua.
Ja kaikella sillä,
mitä sydämesi voisi haluta.
IRLANTILAINEN RUKOUS
<3
4 kommenttia:
Sinähän olet ihan yhtä kesäisissä tunnelmissa kuin minäkin!
Ei muuta kuin mielipahaa aiheuttavat työt/harrastukset sivuun siinä määrin kuin se on mahdollista!
Mukavaa viikonloppua ja toipukaa!
Ensinnäkin tuo edellinen bloggaus sai mut nyökyttelemään. Minäkin olen välillä miettinyt omia perintöjäni - mitkä asiat ja arvot ovat oikeasti sellaisia, että haluan ne allekirjoittaa, ja olisiko jotain mistä voisi luopua. Ja entäs sitten ne kumppanin perinnöt ja kahden ihmisen perintöjen yhteensovittaminen..! Voi apua :D
Mielipahan kanssa toivotan parempaa oloa. Joskus sitä vain törmää tahoihin, jotka osaavat latistaa muut ja viedä ilon tekemisestä. Tsemppiä asian kanssa! ♥
Nonna, juu, ei tässä nyt auta mikään muu kun laittaa kesää kehiin. Ja pian silitän keittiöön verhot ikkunoihin ja laitan tatusti sitä keltaista, jota olen odotuttanut, mutten enää.
Tää makoilu on niin syvältä. Josko huominen olisi jo "tavallinen" päivä.
Hyvää lomaa! :)
Tuula, kiitos.:)
Kun vielä oppisi sopivasti suodattamaan ne mielipahat. Ja elelemään "perintöjensä" kanssa. Ei tässä suurempia.;)
<3
Lähetä kommentti