En tiedä mitä odotan syksyltä.
Tai koko tulevalta vuodelta.
Ajattelen muuten aina näin elokuussa
juuri nyt
niin sanotusti
uuden vuoden pyörähtäneen käyntiin.
Minun vuoteni on
elokuusta-elokuuhun.
Tammikuussa
edessä on uusi puhdas kalenteri
ja
uuden vuoden vuosiluku,
mutta vuosihan
on jo silloin käynnissä
ja kesken.
Elokuussa lähdetään liikkeelle.
Koulut ja
harrastukset
tietysti vaikuttavat asiaan.
Pari viime vuotta ovat olleet
täynnä
omia henkilökohtaisia myllerryksiäni.
Kaivattuja sellaisia.
Vaikka vasta jälkikäteen,
jo prosessin ollessa käynnissä,
tajusin
juuri kaikkea sitä kaivanneeni,
vaikken varsinaisesti ollut osannut tunnistaa
tuota kaipausta.
Nyt olen aivojumppa-vuosien
jälkeen
mieli ihan uudellalailla
levollisena.
Vastaan tulee se mitä on tullakseen.
Mielessäni on useampia ajatuksia siitä
minnepäin lähden kulkemaan,
mutta
olen vasta siinä risteyksessä
juuri nyt.
Jos ihminen miettii joskus
elämänsä
ratkaisujen kohtia,
niin jälkikäteen kauempaa
vuosien kuluttua
osaa jotenkin nähdä nuo
ratkaisujen paikat ja hetket
ihan uudessa valossa
ja selvemmin.
Näkee itsensä juuri siinä edessään
ja muistaa
mitä silloin ajatteli ja suunnitteli.
Kuulee melkein miltä
silloinen paikka kuulosti
ja mitä ympärillä tapahtui.
Tunnelmat jäävät elämään.
Aikamatkustamista itseenä siis
parhaimmillaan.
Ja ne ratkaisujen hetket
eivät ole aina silloin
kun itse niin kuvittelee.
Myöhemmin saattaa tajuta,
että hyvänen aika,
se se hetki
silloin lukion käytävällä
olikin SE hetki,
jolloin tajusin jotakin
tai tein mielessäni jonkin
isomman päätöksen,
joka jäi mieleen
ja jonka mukaan
tai jota kohti lähdin
hiljakseen kulkemaan,
vaikka en välttämättä tajunnutkaan
vielä silloin asian merkitystä
tai merkityksellisyyttä.
tai merkityksellisyyttä.
Ja se ratkaisun hetkestä
liikkeelle lähtevä
impulssi
saattaa ilmetä/näkyä
konkreettisena tapahtumana
vasta vuosien kuluttua.
Sitä kohti on menty,
mutta ehkä monien monien
polkujen kautta.
Taaksepäin katsomalla oppii
oikeastaan
aika paljon
nykyhetken itsestään.
"Vanhojen" blogissani
jo nähtyjen kukkakuvien myötä
toivottelen kaikille
hyvää viikonloppua
ja
elokuun alkua!
*Ruusu sinulle*
2 kommenttia:
Mulla on samanlainen vuosirytmi. Vuosi alkaa syksystä ja uusivuosi on siinä välissä vain vedenjakaja uuden ja vanhan vuosiluvun välissä. Musta on ihana syksyllä palautella koti ja mieli arkeen. Toisaalta on yhä vaikeampi jättää kesä taakse, sillä edessä on aina hurja syksy töissä. Ja aina lomaltapaluun kynnyksellä on joku töihinpaluu angsti, vaikka tykkäänkin työstäni. Mä oon jopa miettinyt, että kannattaisiko mun jakaa lomani osiin, että ehkä se neljä viikkoa putkeen ei vaan sovi mulle.
Mä olen useasti kokenut sellaisia fiiliksiä elämässä, että tää on nyt se muutoskohta. Pystyy niitä kyllä jälkeenpäinkin tunnistamaan, mutta erityisesti mieleen jää ne hetket, kun ymmärtää siinä paikassa, että tästä alkaa uusi tie.
Ihanaa syksyä :)
Kiitos JOnna kommentistasi!
Ja ihanaa syksyä myös sinulle ja sitä norsun kesyttämistä, vai miten se olikaan. ;)
Minä tunnustelen nyt tätä syksyä ja ihmettelen omia kesyttämis-projekteja ja norsun kaatamisia. ;)
Lähetä kommentti