Kuten monet blogeissaan,
niin minäkin pohdin nyt täällä "ääneen"
mennyttä vuotta.
Ja ihmettelen ja katselen tätä uutta.
Kulunut vuosi oli
jo aikalailla
jo aikalailla
seesteisyyden ja tasapainon aikaa.
Tai ainakin lähellä sellaista.
Tai ainakin lähellä sellaista.
Kun edelliset pari vuotta olivat
järkähtelyineen ja kriiseilyineen
koko elämän kyseenalaistamista
ja uudelleenjärjestäytymistä,
oman pääkoppani sisällä,
oman pääkoppani sisällä,
niin
viime vuosi oli
lempeää menoa.
Kun ei kaiken aikaa mene pää kolmantena jalkana
kotivuosien jälkeen
kotivuosien jälkeen
pää sauhuten ja se pää alituissti täystyöllistettynä
(opinnot, seminaarit ja elämän ahaa-elämykset)
niin aikaa jää
sille,
että on voinut ottaa etäisyyttä asioihin,
joita on käynyt läpi.
Kellua ja katsella sitä kaikkea saldoa,
jota ylipäänsä
tähän mennessä elettyyn elämään asti on kertynyt.
Viime kevään
aivan kuin liuin hiljakseen
opintojen jälkeisissä tunnelmissa.
Elokuusta lähtien
mieleen yllättäen hiipi hiljainen alakulo
mönkään menneen työasian suhteen.
Tunnelma meinasi saada itsestäni yliotteen,
mutta onneksi ajatuksissani ja asenteessani
tapahtui muutos tuon asian suhteen.
*Periksi ei voi antaa*
Joulukuussa tein extempore yhden pienen siirron
mahdollisten uusien
työasioiden saralla.
Alakulo silti painoi mieltäni,
kunnes tsadaa..
tänään heräsin
Uuteen Vuoteen
ja asiat tuntuivat yhtäkkiä
vesikirkkailta
mielessäni.
Yhden kortin työrintamalla
tahdon vielä katsoa,
mutta jos tuo kortti ei ole
minulle suotuisa
niin suuntaan tarmoni
aivan uuteen rupeamaan.
Sellaiseen,
johon siis tein ennen joulua jo yhden siirron.
Yhtäkkiä onkin selkeä olo siitä,
että alankin rakentamaan mahdollisesti
tuon uuden kortin varaan.
Ihana
epävarman syksyn jälkeen kokea
tällainen varmuuden tunne.
Pidän tästä tunteesta nyt kiinni.
Tämä hetki kun on se
kaikista tärkein hetki.
Tästä hetkestä
kuitenkin lähtee liikkeelle
kaikki tuleva.
Olkoon siis
tämän hetken luottava tunnelma
mukana kantamassa
niissä hetkissä,
kun olo ei tunnu niin varmalta.
Tällaista tunnelmaa
ja luottamusta
toivon myös kaikille teille
tähän uuteen alkaneeseen
vuoteenne!
<3
tähän mennessä elettyyn elämään asti on kertynyt.
Viime kevään
aivan kuin liuin hiljakseen
opintojen jälkeisissä tunnelmissa.
Elokuusta lähtien
mieleen yllättäen hiipi hiljainen alakulo
mönkään menneen työasian suhteen.
Tunnelma meinasi saada itsestäni yliotteen,
mutta onneksi ajatuksissani ja asenteessani
tapahtui muutos tuon asian suhteen.
*Periksi ei voi antaa*
Joulukuussa tein extempore yhden pienen siirron
mahdollisten uusien
työasioiden saralla.
Alakulo silti painoi mieltäni,
kunnes tsadaa..
tänään heräsin
Uuteen Vuoteen
ja asiat tuntuivat yhtäkkiä
vesikirkkailta
mielessäni.
Yhden kortin työrintamalla
tahdon vielä katsoa,
mutta jos tuo kortti ei ole
minulle suotuisa
niin suuntaan tarmoni
aivan uuteen rupeamaan.
Sellaiseen,
johon siis tein ennen joulua jo yhden siirron.
Yhtäkkiä onkin selkeä olo siitä,
että alankin rakentamaan mahdollisesti
tuon uuden kortin varaan.
Ihana
epävarman syksyn jälkeen kokea
tällainen varmuuden tunne.
Pidän tästä tunteesta nyt kiinni.
Tämä hetki kun on se
kaikista tärkein hetki.
Tästä hetkestä
kuitenkin lähtee liikkeelle
kaikki tuleva.
Olkoon siis
tämän hetken luottava tunnelma
mukana kantamassa
niissä hetkissä,
kun olo ei tunnu niin varmalta.
Tällaista tunnelmaa
ja luottamusta
toivon myös kaikille teille
tähän uuteen alkaneeseen
vuoteenne!
<3
6 kommenttia:
Hyvää alkanutta vuotta! Ihana teksti! Kaikki tuo seesteisyys ja varmuus... ♥ Tosi upea juttu.
Tuo antaa toivoa minullekin kaikkien epävarmuustekijöiden, kriisien ja päätösten/päättämättömyyksien keskelle, että kyllä se seesteisyys minuakin jossain odottaa.
Lempeyttä, iloa ja valoa sinulle vuoteen 2014!!
Kiitos kuluneesta vuodesta Kamomilla, ajatuksistasi ja sanoistasi.
Muista tuo: *Periksi ei voi antaa*! Se on tärkeä motto! Ja mielestäni myös lempeys ...itseä ja muita kohtaan.
Ihanaa uutta vuotta 2014 ja tsemppiä työjuttuihin! Universumi pitää meistä hyvää huolta, muistetaan se.
Tuula ja Elisa, kiitos! :)
Epävarmuus on tosiaan ikävä kaveri, joka yrittää horjuttaa ajatuksissa. Muistutan itseäni, että se on vain yksi ajatus pääni sisällä. Miksi antaisin sen ottaa otteen itsestäni.
Periksi ei vaan voi antaa. ;)
Lempeää vuotta! <3
Ihania tunnelmia! Kiva päästä purkamaan näitä pian... :)
Kiitos tästä kirjoituksesta! Se oli juuri sitä, mitä tähän päivään tarvitsin. Tämän vuoden "suunnitelma" on ollut jo pitkään selkeä, mutta loppuvuodesta koin epävarmuutta ja ahdistusta. Tänään oli monesta syystä matala mieliala, joka ei millään meinannut kohota. Tämä antoi uutta toivoa ja ilon valoa mieleen.
Nonna, "purkutreffit" siis allakkaan...;)
Pihla, Ole hyvä! Ja mukavaa, että kävit ja sait täältä kevennystä oloosi. Tervetuloa toistekin! :)
Lähetä kommentti