Vielä sittenkin

 

 

Sopiva hetki,

oikea fiilis

ja bum!

Täällä ollaan.

 

Miksi kirjoitan.
Ja kenelle.

Teenkö tämän ilosta.
Onko tästä tullut tapa,
velvollisuus.

Mistä löydän taas sopivan
rytmin postata.
Ja ajan.

Tällaisia muun muassa olen
bloggailun suhteen pohtinut
syksyn mittaan.

 

Oli miten oli.
 

Ja lukee tätä sitten
kuka tahansa,

tuttu ihminen

tai tuntematon,

siitä huolimatta

ja se takia

haluan kirjoittaa.

Että tällainenkin asia
piti nyt sitten tulla
ihmisten ilmoille
ilmoittamaan. ;)

Blogista on

tullut sellainen päiväkirja,

jota en vain voi lopettaa.

 

Kun katselin

kaikkea sitä

mitä tänne on reilun neljän vuoden aikana

kertynyt,

niin tätähän haluaa ilman muuta

jatkaa.

Tällaista tänään.
Ensi kerralla sitten muuten vaan
kuulumisia.

Ihanaa oloa
iltaasi
ystävä.

Taivaan kansi sininen.
Lampi melkein musta.

Kalliolta katselen
märkää maalausta.

Sateenkaari ilmestyy,
lakkaa satamasta.

Kasteen saanut koivikko
tuoksuu niin kuin vasta.

Rannan heinät höyryää,
pilvet lentää itään.

Ojenna vain kätesi.
Älä sano mitään.

(Jukka Itkonen)



Niitä Näitä

 

 

Olla läsnä.

Hereillä elämässä.

Kaiken arjen värikirjon keskellä.

Hengitän.

 

(Kamomilla)

 

 

Kiire,

tai kiireen tuntu,

yrittää väkisin kahlia minut.

 

Taas se ovela teki sen!

 

Jo kun kuvittelin päässeeni sen niskan päälle.

Ja osaavani tunnistaa sen ovelimmat koukut.

 

En haluaisi luovuttaa itseäni

 katalan kyytiin.

 

Ihmettelen toistamiseen,

miten en nykyisin ehdi montaakaan sellaista asiaa,

jolle ennen on riittänyt aikaa.

 

 

Onko se sitten tämä ikä!?!

 

Tahti hiljakseen hidastunut.

Pidemmän päälle

se sitten tuntuu ja näkyy konkreettisesti

monessa tekemisessä ja asiassa.

 

Luonnollista varmasti.

Ja ihan hyväkin niin.

 

Mutta jos oikein kovasti kuitenkin

haluaa ehtiä yhtä sun toista,

 on  järjesteltävä ja ennakoitava.

 

Oman jaksamisen rajoissa tietty.

 

Huh.

Nyt sanon ekan kerran.

Ne ruuhkavuodet.

Siltä tuntuu.

 

Voikaahan hyvin!

 

Niin minäkin.

Nautitaan syyskuusta.

Sytytellään tuikkuja

ja

muistetaan napata itsellemme

pieni hetki.

Pieni aika olla läsnä itselle.

 

<3

 

Pala Paratiisia

 

Kesänuha päällä

ja

takaisin töissä.

Mikäs siis sen ihanampaa

kuin juuri nyt palata

 

takaisin

 

Italian aurinkoon.

Ainakin näin ens alkuun kuvin!

 

 

 

 Tuntuu ihan utopiselta,

että me,

viisi naista,

saimme viettää kahdeksan päivää

täysin ja täysillä lomaillen.

Siirtyen auringosta altaan viileyteen,

marssia valmiiseen ruokapöytään

ja

muutenkin mennä ja tulla

miten huvittaa.

Ainoa jokapäiväinen tenkkapoo

 oli se,

miten pukeutua

ja

 missä syödä.

 

 

 

 

Lomailimme siis Toscanan ja Umbrian seuduilla.

Asuimme pienessä kylässä,

josta pääsimme kätevästi

autoillen

lähes päivittäin

retkeilemään

lähimpiin sekä

vähän kaukaisempiin

kyliin

sekä

 kaupunkeihin.

 

 

 

 

Tässä ylhäällä kuva

 

Assisista.

 

  

 

 

 

 

Muita reissukohteitamme muun muassa:

 

Cortona

*

Montepulciano

*

Siena

*

Pittigliano

*

Foiano della Chiana

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jos oikein ymmärsin,

niin tyttöjen sydämet taisi sulattaa

Cortona.

Monesti lempparikohteet

muodostuvat monesta eri syystä.

Tässä tapauksessa

taisi olla

kauniit maisemat,

idyllinen kylä korkealla

pikku kujineen

pikkiriikkisiä putiikkeja ja puoteja,

hyvää ruokaa,

aurinkoa

ja

muutenkin mukava seesteinen

ja

leppoisa

tunnelma.

 

 

Nyt ihmettelemme,

miten sitä joskus pääsisi uudelleen reissuun.

Ja mihin.

 

Jotain pientä ideaa

lähti heti kotimatkalla liikkeelle.

 

Saas nähdä kuis panttereiden käy!?!

 

 

Ai niin...

En sitten muistanut erikseen ottaa

niitä pantterikuvia...

Muutama kuva tuossa taisi tulla,

joissa  kuitenkin näkyy jotain pantteri-aiheista.

 

Mutta vaikka ei näy näissä kuvissa

sen enempää,

niin voin kertoa,

että reissussa näkyi.

Joka päivälle kaikilta jotain. ;)

 

Valmisteluja osa 2

 

Roomassa nähdään!!!

 

Huikattiin äsken ystävän kanssa,

kun lähtivät meiltä iltapäiväkyläilemästä.

 

Harvemmin sitä näin tulee sanottua. ;)

 

*

 

Meidän perhe matkustaa edeltä

ja

jonkin ajan kuluttua

reissu vaihtuu naistenmatkaksi.

 

 

Kävin eilen illalla läpi matkagarderoobini.

Mitkä kengät minkäkin mekon kanssa

ja millä

hiuspannalla

tai

asusteella.

Ystävä nyökytteli hyväksyvästi,

kun esittelin hänelle kimpsuni ja kampsuni.

Ainoastaan ilta-asuun tuli palautetta.

Olin ajatellut mennä yhdellä

hempeällä turkoosilla

sifonkimekolla

Toscanan yössä,

mutta ponnekkaasta suosituksesta pakkaan siis

mukaani

toisenkin "iltamekon". ;)

 

 

Nyt lähden

pakkaamaan,

silittämään lastenvaatteita,

pyörittämään pesukonetta.

 

Matkalukemistakin

 pitäisi vielä katsastaa.

Luen mielelläni aina ja paljon reissussa.

Arkena en sellaisesta edes haaveile.

Menen lehti-linjalla.

Ja runoilla.

 

Kirjat kuuluvat sellaiseen

haave-kategoriaan,

sitten joskus,

kuten italian opiskelu

tai

kuoroon liittyminen.

 

Uskon,

että jonain päivänä.

 

 

Pus pus

&

arrivederci

 

Nautitaan heinäkuusta<3

 



Valmisteluja osa 1

 

Tänään

aloitin pian koittavan

naisten reissumme

valmistelut.

Kiertelin muun muassa

"tilpehööri-kauppojen" hyllyt

tarkasti kaiken mahdollisen

 pantteri-aiheisen

tsuumaten.

 

Korikassiini lähti

viisi pantteri-asiaa.

Kuvia niistä laitan vasta sitten

reissun jälkeen,

jotta säilyvät yllätyksenä

matkakamuille.

Jos sattuvat visiitille tänne sivuilleni. ;)

 

Tuossa alla kuvassa

on reissuun vähän säihkettä.

Espadrillot löysin kympillä

Lindexiltä

ja

pikkuinen käsilaukku

hyvään ale-hintaan

Zaran lastenosastolta.

 

Silmäkulmaan

ja

poskipäille

nappasin 

 

kultahilettä

 

Ninjan kassalta.

 

Kerron tämän ihan vaan siksi,

jos joku muukin on sellaisesta innostunut.

Itse en ole hilettä helposti löytänyt,

varsinkaan juuri silloin

 jos sellaista olisin tarvinnut.

Ja sellaistahan tarvitaan

 aina silloin tällöin. ;)

 

 

Muutama pantteri-juttu vielä,

niin jokaiselle reissupäivälle

löytyy

oma pantterinsa.

 

Vaatteista.

Mukaan pakkaan

ainakin kolme luotto-trikoomekkoani,

jotka vaan paranevat kesä kesältä.

Ovat mukavat päällä

ja

istuvat kuin hanska.

Väreiltään

turkoosi, keltainen sekä

oranssinpunainen.

 

Jalkineiksi suosin

maailman mukavimpia

espadrilloja.

Yhdet kiilakorkkarit on silti ehkä

pakattava mukaan.

 

 

Tällaista tänne tänään.

Palailen pian minkä

pantteri-hösäämiseltäni kerkeän.

 

Huomenna taitaa olla aurinkoakin luvassa.

 

 

Iloa viikkoosi!

 

<3

Vaaleanpunaisen pantterin katse

 

*Heinäkuu mielessä*

 

Silloin pärähtää käyntiin monen monta vuotta suunniteltu

naisten reissu.

 

40-vuotis synttärireissu.

Viiden naisen.

Italiaan. Viikoksi.

 

Takana

yhteistä ystävyyttä

19-vuotta.

 

 

 

Sellainen matka

ei ihan tuosta vaan onnistu.

On suunniteltu, puhuttu

ja

laskettu pennejä riviin.

Nyt jo kuitenkin uskaltaa ajatella,

että hei ihan oikeasti,

me ollaan lähdössä reissuun!

 

 

 

Juhannuksen jälkeen me kaikki viisi

kokoonnutaan

lapsinemme

meille

 

kesäpäivän viettoon.

 

Viime hetken suunnitelmat

ja

aikataulut,

pakkaamiset

ja

mukaanottamiset

ruoditaan perin pohjin.

 

Yksi juttu ainakin on selvä.

Jokainen pakkaa laukkuunsa

jokaiselle lomapäivälle

jotakin

pantterikuvioista.

 

Matkan teema.

 

Minulla on vasta yksi pieni juttu.

 

 

 Ei kait tässä sitten muuta kun

kirppareita koluamaan

ja

alennusmyyntien euron rekkejä

odottelemaan. ;)

 

Se toimii!!!

 

 

Kun mietin,
 mitä erilaista tässä keväässä on ollut
esimerkiksi edelliseen verrattuna,
en keksi heti ihan
mitään kovin suurta eroa.
Silti
ja siitä huolimatta
en ole ollenkaan
päässyt tänne.
En kirjoittamaan,
en lukemaan.

Kirjoittelin tässä kevään aikana
postauksen,
jossa toivoin itselleni
kevääseen rauhoittumista
ja
rauhallista fiilistä elämiseen ja olemiseen.
No, se sitten toteutui
ainakin jossakin määrin.
Kässät ja blogit
ovat olleet ihan kokonaan pois mielestä.

Elämä on pyörinyt
kodin, työn
ja
tanssitreenien ympärillä.
Ja hep,
uimahallin kulmilla myös.

Olen löytänyt uuden innostuksen,
vesijuoksun.

Sekin on kait ollut joku uusi puoli
tähän "rauhoittamiseen". ;)

Jumppa-kärpäsenä en todellakaan muista,
milloin viimeksi olisin ollut näin
kauan aikaa jumppaamatta
ryhmäliikuntatunneilla.
Maaliskuusta alkaen
 olen käynyt jumpassa ehkä kaksi kertaa.

Siitä lähtien
uimahallilla
kolmesta viiteen kertaan viikko.

Ja niin nautin vedestä.
Ja saunasta uinnin jälkeen.

Minulla on tänään vapaapäivä.
Huomenna kevätjuhla.
Ja sitten olen koko kesän lomalla.
Nyt
lähden äidin kanssa hallille.
Sitten mietin opejen lahjoja.
Ruokin lapset.
Lähden treeneihin
ja
illan päätteeksi istumme
tanssikamujen kanssa
juhlistamassa
hopeamitalia.

Tie
Toukokuisesta purosta
löytyi vesi,
sen äärellä asui lempeys,
jota tulisi ikävä.

(E.G)

<3
Voi hyvin!