sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Uudenvuodensaarna&Mielen ja kielen vuosi

 
 
Hurlumhei
 ja kiitos vaan
tästä kuluneesta vuodesta!
Parempaan päin
näin oman henkilökohtaisen kriiseilyn
ja kasvun kanssa
ollaan menossa.

Vuosi on ollut suuri
ahaa-elämys minulle
itseni suhteen.
Helmikuussa lähti  rytisemään
 oikein kunnolla
kun täysin yllättäen aloitin
 elämänkaari-seminaarin.
Mieltä on lievästi sanottuna
 myllätty,
kaiveltu ja vanutettu
 oikein kunnolla.
Ja tekee hyvää.
Mitä olisin
 ilman näitä kokemuksia.
Syvä kiitollisuus.
Ja kumarrus
 mahtavalle seminaarin vetäjälle,
Venäläiselle lääkärille ja
ihmismielen asiantuntijalle.
<3

Noin kahdeksankymmentä tuntia
 täyttä tykitystä
 ihmisen mielen ja elon parissa.
Eikä vaan mitään
 luennolla istumista
vaan ihan itse
kaikilla ruumiin
ja sielun voimilla
sydänjuuria myöten mukana.

Tämä nanna jatkuu
 muutaman viikon kuluttua.
Ehkä uskaltaudun siitä teille
 jossain vaiheessa
vähän raottaa.

Niin,
kielen vuosi tämä
on ollut siksi,
koska seminaarit on käyty englanniksi
ja työharjoitteluni ruotsiksi.
Eikä mikään itsestäänselvyys minulle
vaan hyppääminen jäihin.
 

 
 
 Miksi muuten kirjoitan tätä blogia.
Minä,
joka olen kaksitoistavuotiaana
raapustellut
ehkä about
kaksi kappaletta
kevyttä arkipäiväistä
"I love Jason-tyylistä
päiväkirjaa".
 
Aluksi siksi
koska halusin "tallentaa" hetkiä
ja joitain tunnelmia
elämästäni.
 
 
Nyt kirjoitan siksi,
koska  blogini muodostui minulle
 tärkeäksi paikaksi
katsella itseäni kauempaa,
käydä dialogia itseni kanssa sekä
 jäsennellä ajatuksiani.
Tämä on oma terapeuttinen tilani.
Vaikkakaan nuo prosessit
eivät aina
näy teksteissäni,
niin silti
paljon tapahtuu mielessä.
 
Kirjoitan blogia myös siksi,
että ilahdun oikeasti jos
joku ilahtuu täällä käydessään.
 
Kirjoitan silti tätä blogia,
vaikka en saisi yhtään
 kommenttia tai lukijaa.
 
Minua kuitenkin innoittaa ajatus,
että joku haluaa seurata blogiani.

Ajattelen
kaikkia kommentinsa jättäneitä,
myös anonyymeinä esiintyviä
tai niitä joista jää jälki vain kävijämäärä-
tilastoihin.
Itseasiassa ne käynnit
eivät jää
 vain tilastoihin
vaan uskallan sanoa,
että voin hiljaa tuntea,
että joku lukee ja käy täällä. ;)



Hei,
tästä tekstistähän piti tulla
jo vähän ennalta mietitty saarna,
 mutta jäi nyt muiden ajatusten jalkoihin.
Ehkä hyvä niin.

Iloitse tästä päivästä,
sillä se on elämä itse,
aitona ja sykkivänä.
Sen kaari on lyhyt,
mutta siinä on kaikki mikä on
totta ja oikeaa
ihmisen elämässä.

Eilinen on vain unta
ja huominen kangastusta.
Käytä hyvin tämä päivä,
niin jokainen eilispäivä
on onnellinen unelma
ja jokainen huomen
ihana toivo.

Iloitse tästä päivästä
ja
tervehdi sen nousevaa aurinkoa.

(Kalidaso)

 <3
 
 Eteenpäin vaan sanoi mummo lumessa,
eli
 tästä jatketaan! ;)
 
 


tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulusaarna: Ihmisen tehtävä

 
Kun ihminen
kesken ihanimman joulun
kokee ahdistavaa
maailman tuskaa,
niin mitä on tehtävissä.
Ainakin rajattava
oma maailma ja oma elämä
eteensä
ja katsottava
millälailla itse elämässään
auttaa.
Ja mitä auttaa,
miten ja milloin.
Miten voisi tehdä enemmän.
Onko tässä mielessä
kulkemassa oikeaan suuntaan.
 
Mikä on riittävän hyvä määrä.
 
Kaikki voivat tehdä hyvää
paljon paljon enemmän kuin luulevatkaan.
Pieniä asioita omassa elinpiirissä.
Siitä kaikki lähtee.
Ei tarvitse lähteä barrikaadeille tekemään
sankaritekoja hampaat irvessä auttamisesta.
 
Katse lähelle riittää.
Se on jo ikuisesti vierivä kivi,
jonka takia kaikki hyvä
lähtee liikkeelle.
 
 
 
Moni ei kestä tulla autetuksi,
kun on jaloilleen päässyt on saatava purra,
edessä tai takana, miten vain.
 
Kai se on oidipaalinen välttämättömyys,
mutta kun se osuu kohdalle se tekee kipeää.
 
Me olemme sairaskertomuksia kaikki.
 
On mentävä hyvin pitkään ja suureen
yksinäisyyteen,
on todettava yhä ja yhä:
vasta kun ihminen on pettynyt ihmiseen pohjia myöten
voi alkaa pitää ihmisestä.
 
(Helena Anhava)
 


maanantai 24. joulukuuta 2012

24.



Kiitän kaikesta,
toivosta joka hehkuu
kuin hento valo
valkoisilla hangilla
sinisen hetken aikaan.
 
( Anna-Mari Kaskinen)

 
Hyvää Joulua!
 
<3
 
T. kamomilla

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

23.

 
 
Kynttilä palaa.
saapuisitko sinäkin
tänä iltana,
kun kaikki on valmista,
taivas katettu pöytä.
 
( Anna-Mari Kaskinen)

lauantai 22. joulukuuta 2012

22


* Peili ennen valkeana *
 
 
 
* Peili nyt *



Vasta kun enkeli on mennyt,
käsitämme katsoneemme häntä
kasvoista kasvoihin.
 
(Juutalainen sanonta)

perjantai 21. joulukuuta 2012

21




Älä sure sitä,
mikä on tuleva,
äläkä sitä,
mikä on mennyttä.
 
Mutta sure,
jos kadotat itsesi,
ja itke,
jos vaellat
ajan virrassa kantamatta
taivasta sisimmässäsi.
 
(Friedrich Shleiermacher)

torstai 20. joulukuuta 2012

20

 
*Vaaleansininen maali valtaa talon...*



*tässä alhaalla taso ennen valkoisena*
 
 
*ja taso nyt*
 
 


Ilman talvea
ei kevätkään olisi
niin ihastuttava.
Ilman vaikeuksia
eivät hienoimmatkaan hetket
tuntuisi miltään.
 
(Anne Bradstreet)

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

19



 
 
Puhtaalla lattialla
tanssivat enkelit öisin,
pölytuppurat sängyn alla
ovat enkeleiden tohveleita.
 
(tuntematon)

tiistai 18. joulukuuta 2012

18

 
*Kaappi vielä eilen tällaisessa värissä*
 


*Kaappi nyt*


Mitä sanot? ;)
 



Hiljenny sieluni, kuule
säveltä hiljaisuuden.
Hiljenny sydän, vaikene
äärellä ikuisuuden.
Tyynny mieleni,
suppuun siipesi saata.
Mykisty kieleni,
taivas on kohdannut maata.
 
Säveltä hiljaisuuden
sanat ei häiritä saa.
Kirkkaus ikuisuuden
ihmistä koskettaa.
 
(Hilja Aaltonen)

maanantai 17. joulukuuta 2012

17

 
 
 
 
Kohtalomme ei ole se,
mitä me koemme,
vaan se,
miten me sen koemme.
 
(Maria von Ebner-Eschenbach)
 
 


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

16



 
Ihminen viivähtää
ikkunassaan
kuin aamun
hiljaisella veräjällä.
Puut ja pensaat
levittävät tuoksua
ja koko metsä
kuiskaa
siunauksen sanoja.
 
(Einari Vuorela)

lauantai 15. joulukuuta 2012

15

 
Eteeni avautuva maisema
avaa sieluni selälleen.
Antaa sisälleni rauhan,
seesteisyyden sävelen.
 
(kamomilla)


perjantai 14. joulukuuta 2012

14

 
 
 
Minulta meni kauan
vain oppiakseni
miten olemalla itselleni
julma ja ankara
kontrolloiva vaativa
olen sitä myös läheisilleni
 
ja vasta ollessani itselleni
hellä ymmärtäväinen
tilaa antava suvaitsevainen
olen sitä samaa
myös lähelläni eläville.
 
(Irja Askolan ja Anja Porion runokirjasta,
Mikä nainen) 

torstai 13. joulukuuta 2012

13





Kaipaus
piirretty sisällemme.
Kaipaus jonkin
korkeimman luo.
Joulu hänet luoksemme tuo.
 
Jokin koskettaa,
sisäistä liikauttaa,
kuin ilmoittaa:
Ei kaikki ole tässä,
näkyvässä,
jokin viel´ suurempi
sisäisen kaipaus ja rauha,
pyrkimys aidompi,
elon tarkoituksen matka.
 
Tuon kaiken joulu saa,
sen laulut, sävelet,
monet toiveet, turhuudet.
Kaikessa ripaus kaipausta,
ankean elon unohdusta,
uskoa tulevasta,
sisäisen salaisen unelmasta.
 
Laulaa kiitosta
taivas ja maa,
sydän hetkeksi rauhan saa.

(harri)


keskiviikko 12. joulukuuta 2012

12



Hetkenä
kun yö on tutumpi
kuin aamu,
kun varsi taipuu
huomaamatta ja hiljaa
älä itke vaan kiitä.
 
(Anna-Mari Kaskinen)

tiistai 11. joulukuuta 2012

11

 
 

 
 
Metsässä
lumihiutaleiden hiljaisuus.
Kiirehtimättä
leijuvat iloaan.
 
(tuntematon)

maanantai 10. joulukuuta 2012

10




Mitä on nää tuoksut
mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
 
Mitä tietävi rauha mun
sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?
 
Minä kuulen,
 kuink´ kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
 
Minä luulen,
nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou`ot muut.
 
Kaikk`on niin hiljaa
mun ympärilläin,
kaikk`on niin hellää ja hyvää.
 
Kukat suuret
mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.
 
(Eino Leino)


sunnuntai 9. joulukuuta 2012

9


 
Valkea peitto
kietoutuu pimeässä.
Tähdet laskeutuvat hiljaa yössä.
Jokainen niin hauras.
Valkea ja puhdas.
Särkyvät kosketuksesta.
Koostuvatko ne unelmista?

Laskeutuvat hiljaa.
Kasvattaen hankea valkeaa.
Toteutuneet toiveet
ympärillä valaisee.
Syvään pimeässä huokaisee.
Rauhaa toivottaa.
Luoden uutta unelmaa.

(tekijä tuntematon)



lauantai 8. joulukuuta 2012

8

 
Tervetuloa huomenna
kello 10-15
hakemaan joulutunnelmaa!
 
Os. Lehtikaskentie 7
Espoo.
 
<3

perjantai 7. joulukuuta 2012

7

 
Sydämessä joulu
- olisiko sittenkin?
Vielä voinko löytää
ilon,
jonka kadotin?
 
Vielä voinko kuulla
jossain laulun enkelin?
Vielä saanko tulla
seimen luokse takaisin?
 
Sydämeeni joulu
saapuisiko sittenkin?
Löytää voinko laulun,
jonka kerran kadotin?
 
(Anna-Mari Kaskinen)

torstai 6. joulukuuta 2012

6

 
 
 
Hiljaisuuden läpi
sujahtavat
yön tiheikköön
valkoiset siivet,
nimettömät
sanattomat
 
( Niilo Rauhala)


keskiviikko 5. joulukuuta 2012

5



 
Joku on kulkenut tästä,
tunnen ja aavistan.
Joku on kuiskannut sanan
lempeän, hoitavan.
 
Joku on avannut portin,
jonka jo kadotin.
Jossakin lähellä aivan
on siipi enkelin.
 
(Anna-Mari Kaskinen)

tiistai 4. joulukuuta 2012

4

 
 

 
Matka
joulun salaisuuteen
alkaa hiljalleen.
On kuin joku koskettaisi
syvään kaipaukseen,
 
on kuin joku sytyttäisi
yöhön kynttilän,
liekin, joka valollansa
voittaa pimeän.
 
(Anna -Mari Kaskinen)
 


maanantai 3. joulukuuta 2012

3




Ihmeellinen odotus
mielen valtaa nyt.
Ensimmäinen kynttilä
on jo syttynyt.
 
Vaikka saartaa pimeys
metsää, taloa,
sydämeni avautuu
kohti valoa.
 
(Anna-Mari Kaskinen)


 
 
<3

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

2

 
 
Kuin morsiamet
valkoisissa puvuissa
odottaa metsä,
seisovat lumiset puut
hiljaisuuden rajalla.
 
( Anna-Mari Kaskinen)

lauantai 1. joulukuuta 2012

1


 
Minulle riittää
tuulen hengitys puissa,
illan hiljaisuus,
rosoisuuden peittävä
armollinen hämärä.
 
(Anna-Mari Kaskinen)