Ompelua, virkkaamista,
huovutusta, neulomista,
kaikenlaista väkertämistä,
mutta siihen löytyy aika mistä!?!
Rästihommaakin
olis valmiina odottamassa
siellä ja täällä
ja minä seison kohta päällä.
Juu eli ruuhkavuodet
täydessä terässä
tässä huushollissa.
Lapset juuri sen verran isoja,
että äidilläkin on vähän omaa aikaa
suunnata ajatuksia
muuallekin.
Ajatus vaan on niin ihana
kaikesta käsillätekemisestä
ja väkräämisestä,
mutta ajatuksesta tekoon on
pitkä matka.
Sillä kun päivät vilahtaa ihan pelkkien arkiaskareitten
tuoksinassa sellaista vauhtia, että ilta tulee ennen lupaa,
niin yritä siinä sitten jossain välissä kässäillä.
En valita,
sillä valintojahan elämä on pullollaan.
Ja aika kivoja jutskia onkin
tässä meneillään opintojen parissa,
mutta saahan sitä aina haaveilla;)
Onneksi tällä viikolla
kokoontuu joulutauon jälkeen
jälleen kässäkerhomme.
Jippii!
4 kommenttia:
Tervehdys sinne touhun keskelle :) Mieleeni tuli ajatus, jonka äitini sanoi minulle, kun meillä koti oli taaperoita täynnä, hän sanoi, että 'kun lapset olivat pieniä se oli elämäni parasta aikaa' Arvaat varmaankin, että tuo lausahdus jäi kaikumaan korviini ja aiheutti paljon mietiskelyä :) Nyt ajattelen, että joka elämänvaiheessa on niitä parhaita hetkiä :) Kunhan ne vaan huomaa ja eihän niitä aina huomaakaan. Oho, kylläpäs meni syvälliseksi, se on varmaankin tämä harmaa sää :):)
Voikaa hyvin. t. Marianne
Marianne, ajattelen just samoin. Joka elämänvaiheessa on omat ihanuutensa.
Vaikka nyt podenkin "eroahdistusta" vauvailuista;)
Terkkuja<3
Ymmärrän :)
Kiitos muuten Linda Olsson-kirjavinkistä, odottelee kirjastossa hakua :)
-marianne
Marianne, se kirja on aika ihana, kaihoisa tarina. Kerro sitten mitä tykkäsit. Itse olen jo viime sivuilla.
Lähetä kommentti