Sain äidiltäni eilen
heille tarpeettomat söpöt
riisipallovalot,
minikokoiset sellaiset.
Olin jo jonkin aikaa
haaveillut jonkinlaisista
kesävaloista
terassille,
mutten halunnut kirkkaaseen kesäilmaan
jo kaapissa olevia
vihreitä jouluvalosarjoja.
Nämä vaaleat pienet
palleroiset
olivat siis
juuri sopivat! :)
En muuten ole unohtanut
lupaamiani
postauksia.
Tulossa ovat. ;)
Mutta nyt ihanan hätkähdyttävä
runo
Saima Harmajan tuotannosta,
olkaa hyvät!
Taottu sydän
Tuskan ahjossa kerran suli
sydämeni kova ja hiljainen.
Sitä liekit söi,
sen puhdisti tuli,
ja itse kuolema takoi sen.
Niin, elämä:
aseellas raskaimmalla
lyö, iske!
Enää en murtua voi.
Minun sydämeni helisee
moukarin alla,
mitä kipeämmin lyöt.
sitä syvemmin se soi.
( Saima Harmaja)
<3
5 kommenttia:
Onpas vaikuttava runo...kiitos!
...ja ihanaiset, söpöset kesävalot :)
Harri, ole hyvä! :)
Ja hyviä vointeja!
Kiitos Hanni!
Kokeillaan muuten juhannuksen jälkeen koko konkkaronkka uusia kässätreffejä.;)
Vilkutus.täältä.rikkiäisellä.koeella!=)
Vi.ses!
Lähetä kommentti