Kuvia ja runoja

Voikukkapellossa

Nurmella ja kukkamalla

tuntevat arvonsa ne täällä.

Eivät lähde

itkemällä

eikä kitkemällä.

Rikkaruohoja,

lehmänruokaa huokaan.

Ruohonleikkurinkin alla pelastuvat

niiamalla.

Kultaista peltoa

 katselen,

pian hahtuvat lentävät

arvelen,

 miksi turhaan elettäkään teen.

Jospa kukista kiedon seppeleen.

Parasta kun aurinkotuoliini kömmin,

voikukkateetä

mukistani hörpin.

(Maija Varonen)

Muumipeikon Juhannusruno

Pään painan ruohikolle

ja oion jalkojain.

En jaksa pohdiskella,

mä tahdon olla vain.

Sen viisammat voi tehdä,

mä päivän kultaan jään.

Mä tunnen kaikki tuoksut

ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen,

voi ottaa jättää paikoilleen

tai olla niin kuin

luonnostaan

ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään,

on maailmaa tää minkä

nyt mä nään.

(Tove Jansson)

Kesäruno

Jos kesällä katsoisit

taivasta

koko aurinkoisen päivän,

niin erottaisit hahmoja pilvistä,

ehkä sateenkaaren

häivän.

Kun sitten saapuisi ilta,

piirtyisi veteen

kuunsilta.

Ja kun viimein

nukkumaan lähdet,

näet unissasi

taivaan

tähdet.

(tuntematon)

Rauhallista sunnuntai-iltaa

kaikille lukijoilleni!

<3