Hyvää päivää ja morjensta!
Totta se on.
Myönnän.
Ikäkriisiä painaa päälle.
Keväällä se teki tuloaan,
mutta nyt tiedän sen todeksi.
En siitä tykkää,
mutten sille kait mahda
mitään.
Astelin hissiin
kesän jälkeen
ekoihin
tanssitreeneihin
ihan tavalliseen tapaan
tanssikamujen kanssa.
Olo oli oikeinkin
mukava
ja
odottavan innokas,
mutta pakko sanoa
pikkaisen notkahti
kun satuin vilkaisemaan
peiliin.
Mitkä silmäpussit ja jotenkin
samea iho!
Mielessä kävi välittömästi
samantien alkava
ehdoton sokerilakko,
aikainen yöpuullemeno,
stressittömyys,
mehut,litkut,
krassit, oraat
ja kaikki mahdolliset
hauteet ja
vippaskonstit.
Ihminenhän on kuitenkin
ihminen.
Näillä mennään mitä on.
Se mikä sai itseni
hätkähtämään
on se tosiasia,
että tanssikaverini ovat
iältään laidasta laitaan
muutama itseni ikäinen,
aika moni
kymmenen vuotta
tai muutama jopa
15 vuotta itseäni nuorempi.
Kyllähän siinä naama
on pikkasen
eri kaliiperia
kuin nuoremmilla.
kuin nuoremmilla.
Eikä siinä kuitenkaan kaikki
ikääntymiskriisistä.
Päivät vilahtavat ohi
kamalaa vauhtia.
Puolet asioista,
joita suunnittelin
päivän aikana tekeväni
jäävät autuaasti hoitamatta.
Kun katson aamulla kelloa
yhdeksältä,
niin seuraavaksi onkin
jo iltapäivä.
Ja jos tässä vielä pitkään
istua kökötän niin
saan kait suoraan nousta tästä
vällyihin ja unten maille. ;)
No joo,
tällaista täällä meneillään.
Ja myös sellaista suunnittelin,
että syyskuu on minulle nyt
säästäväisyyden kuu.
Vältän ostamista
ja
kierrätän,
tuunaan,
räpellän ja
muokkaan.
Ja jos en niitäkään,
niin olen sitten vaan
ja möllötän.
Matti kukkarossa on helppo olla.
Sijaistamispuheluita odotellessa...;)
ikääntymiskriisistä.
Päivät vilahtavat ohi
kamalaa vauhtia.
Puolet asioista,
joita suunnittelin
päivän aikana tekeväni
jäävät autuaasti hoitamatta.
Kun katson aamulla kelloa
yhdeksältä,
niin seuraavaksi onkin
jo iltapäivä.
Ja jos tässä vielä pitkään
istua kökötän niin
saan kait suoraan nousta tästä
vällyihin ja unten maille. ;)
No joo,
tällaista täällä meneillään.
Ja myös sellaista suunnittelin,
että syyskuu on minulle nyt
säästäväisyyden kuu.
Vältän ostamista
ja
kierrätän,
tuunaan,
räpellän ja
muokkaan.
Ja jos en niitäkään,
niin olen sitten vaan
ja möllötän.
Matti kukkarossa on helppo olla.
Sijaistamispuheluita odotellessa...;)
6 kommenttia:
"Osui ja upposi", sillä viime aikoina on tullut vähän tarkemmin peiliin tiirailtua; milloinkahan mä olen näin ehtinyt vanhentua...?!
Lämpimiä syyspäiviä ja antoisia sijaisuuskeikkoja (flunssakausi alkamassa, niin eiköhän niitä töitä riitä;)...)!!!
Hanna(-Maija)
Hei, onneks toi on kausittaista! Mä huomaan aina välillä "ikääntymisen" merkit, mutta välillä en taas muista ollenkaan edes katsoa niitä ;) Mieli on kuitenkin kuin nuorella, se on pääasia.
Matti kukkarossa on välillä hyvä olla. Mä muistelen kaiholla niitä aikoja kun opiskeltiin. Tiesin tarkalleen, mitä mikäkin maksaa. Nyt kiiressä ei tule asiaa mietittyä, säästäväisempi voisi olla!!! Hyvä päätös olla pussin suu kireällä välillä!
Ihanaa ikäkriisiä! Oisko se sitten jotenkin niin, että kriiseilen, siis olen ;)
Jos yhtään lohduttaa, niin tutulta kuulostaa... Just yhtenä päivänä törmäsin 15 vuotta sitten otettuun kuvaani ja voi jösses kun näytin niin babyfacelta ja nuorelta! Nyt on juonteita siellä sun täällä, ja kaikenlaisia kellukkeita ja roikkuvia ruumiinosia. Ääks! Kamalinta oli huomata, että mulla alkaa olla kohta jotain ihme huulijuonteita... Olen vanha!!? Missä välissä tällä tavalla ehti käydä? :D
Toisaalta mulla ei ikinä ole ollut itseluottamus näin hyvällä tolalla :) Kriisiä pukkaa, mutta me naiset sen kuin parannutaan, eiks niin! Viis rypyistä - ne on vain pintaa. Sisältä päin se todellinen elämänkauneus paistaa.
Aurinkoista viikkoa!
- Hanna(-Maija), sepä se just, että missä välissä näin ehti käydä. Musta tuntuu, että viime vuosi ainakin toi osansa kasvoilleni. Jos niin on, niin mitenköhän tämä tuleva vuosi kohtelee!?! ;)
Mukavia syyspäiviä sinullekin! :)
- JOnna, kiitos. Mieli se on se pääasia, samaa mieltä olen. Ja pieni kipuilu ja kriisi laittavat aina mukavasti virtaa "mummoon"...;)
- Tuula, allekirjoitan sanasi täysin.;) Huomasin tässä loppukesästä, että mulla on suun ympärillä häivähdys jonkin sortin rypytystä. Samassa veneessä siis ollaan. Eli topakkaa mummoainesta tulossa. ;)
Ihanaa viikkoa sinullekin!
Samoja mietteitä kuule on ollut täälläkin :) oikein hätkähdin, kun siskoni nelikymppisissä oli eräs nuori nainen (heh vähän alle kolmekymppinen). Wau miten ihana iho hänellä oli! Siis sitä ihoa hätkähdin ;D kai se vaan häviää aikanaan se nuoruuden hehku. Mutta onneksi sisäinen hehku voi olla vielä näin keski-ikäisilläkin. Pidetään sitä yllä!
- Hanni, no just toi iho. Eroa ei voinut olla huomaamatta...;) Ja mitä sisäiseen hehkuun tulee, niin sitä ainakin tulee roppakaupalla ja vuosi vuodelta enemmän. Ja sitä ylläpidetään! ;)
Lähetä kommentti