Uudenvuodensaarna&Mielen ja kielen vuosi

 

 

Hurlumhei

 ja kiitos vaan

tästä kuluneesta vuodesta!

Parempaan päin

näin oman henkilökohtaisen kriiseilyn

ja kasvun kanssa

ollaan menossa.

Vuosi on ollut suuri

ahaa-elämys minulle

itseni suhteen.

Helmikuussa lähti  rytisemään

 oikein kunnolla

kun täysin yllättäen aloitin

 elämänkaari-seminaarin.

Mieltä on lievästi sanottuna

 myllätty,

kaiveltu ja vanutettu

 oikein kunnolla.

Ja tekee hyvää.

Mitä olisin

 ilman näitä kokemuksia.

Syvä kiitollisuus.

Ja kumarrus

 mahtavalle seminaarin vetäjälle,

Venäläiselle lääkärille ja

ihmismielen asiantuntijalle.

<3

Noin kahdeksankymmentä tuntia

 täyttä tykitystä

 ihmisen mielen ja elon parissa.

Eikä vaan mitään

 luennolla istumista

vaan ihan itse

kaikilla ruumiin
ja sielun voimilla

sydänjuuria myöten mukana.

Tämä nanna jatkuu

 muutaman viikon kuluttua.

Ehkä uskaltaudun siitä teille

 jossain vaiheessa

vähän raottaa.

Niin,

kielen vuosi tämä

on ollut siksi,

koska seminaarit on käyty englanniksi

ja työharjoitteluni ruotsiksi.

Eikä mikään itsestäänselvyys minulle

vaan hyppääminen jäihin.
 

 

 

 Miksi muuten kirjoitan tätä blogia.
Minä,
joka olen kaksitoistavuotiaana
raapustellut
ehkä about
kaksi kappaletta
kevyttä arkipäiväistä
"I love Jason-tyylistä
päiväkirjaa".
 

Aluksi siksi

koska halusin "tallentaa" hetkiä

ja joitain tunnelmia
elämästäni.

 

 

Nyt kirjoitan siksi,

koska  blogini muodostui minulle

 tärkeäksi paikaksi

katsella itseäni kauempaa,

käydä dialogia itseni kanssa sekä

 jäsennellä ajatuksiani.
Tämä on oma terapeuttinen tilani.

Vaikkakaan nuo prosessit

eivät aina

näy teksteissäni,

niin silti

paljon tapahtuu mielessä.

 

Kirjoitan blogia myös siksi,

että ilahdun oikeasti jos

joku ilahtuu täällä käydessään.

 

Kirjoitan silti tätä blogia,

vaikka en saisi yhtään

 kommenttia tai lukijaa.

 

Minua kuitenkin innoittaa ajatus,

että joku haluaa seurata blogiani.

Ajattelen
kaikkia kommentinsa jättäneitä,
myös anonyymeinä esiintyviä
tai niitä joista jää jälki vain kävijämäärä-
tilastoihin.
Itseasiassa ne käynnit
eivät jää
 vain tilastoihin
vaan uskallan sanoa,
että voin hiljaa tuntea,
että joku lukee ja käy täällä. ;)

Hei,
tästä tekstistähän piti tulla
jo vähän ennalta mietitty saarna,
 mutta jäi nyt muiden ajatusten jalkoihin.
Ehkä hyvä niin.

Iloitse tästä päivästä,
sillä se on elämä itse,
aitona ja sykkivänä.
Sen kaari on lyhyt,
mutta siinä on kaikki mikä on
totta ja oikeaa
ihmisen elämässä.

Eilinen on vain unta
ja huominen kangastusta.
Käytä hyvin tämä päivä,
niin jokainen eilispäivä
on onnellinen unelma
ja jokainen huomen
ihana toivo.

Iloitse tästä päivästä
ja
tervehdi sen nousevaa aurinkoa.

(Kalidaso)

 <3
 

 Eteenpäin vaan sanoi mummo lumessa,
eli

 tästä jatketaan! ;)