Keskellä päivää
minä näin yön.
Yö oli suuri ja sininen
ja lepäsi hetken
taivaan pohjoisrannalla,
vahvistui, kasvoi, näytti
keihäskuusten välistä tähdet.
Tien kahta puolen metsä
katsoi talvisilmin.
Pakkanen kiristyi.
Tähtien pelto kukki.
(Brita Polttila)
Tervehdys helmikuulle!
Tammikuu
sujahti täysin työn merkeissä.
Aloitin uudessa työssä.
Elämäni ensimmäinen ihka oikea
virka ja vakituinen työ.
Ja neljäkymmentä kuitenkin plakkarissa.
Töitä olen kuitenkin aina paiskonut
oikein olan takaa.
Teininä
kahviloissa, mainosten jakajana
ja
nuorena opiskelijana
edelleen kahvilassa, useiden lasten hoitajana,
jumppa/tanssituntien ohjaajana.
Valmistuttuani
sijaisuuksia
ja sitten monta vuotta kotona lasten kanssa.
Viimeiset pari vuotta myöskin sijaisuuksia.
Kunnes nyt näin.
Tämä tuli ihan yllätyksenä minulle koko uusi työ.
Samalla kevyt alan vaihdoskin.
Työtä pikkuisten ihmisten parissa.
Ja niin tykkään.
<3
4 kommenttia:
Tuo viimeinen lause on niin hyvä! Mukavaa märkää viikkoa, tsemppiä kuristen kanssa! Jospas pian katseltais kalentereita! H jo kyseli...
Onnea vielä tätäkin kautta uuteen työhön pienten parissa !
Mahtavuutta! Kaikkea ihanaa helmikuulle :)
Nonna, kalentereiden kurkistaminen on hyvä idea! :)
Susanna K, Kiitos! :) Ja kiitos viimeisestä! :)
Elisa, kiitos, sitä samaa myös sinulle <3
Lähetä kommentti