perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pitkäperjantai

 

 
 
Ovi sulkeutui
lopullisesti.
Vedet silmissä
nyrkit verissä
sitä jyskytin
yötä päivää.
 
Huomaamatta:
toinen takanani
selkoselällään
apposen auki
aurinkoon
 
 
mutta toinen
toinen-
 
(Maaria Leinonen)

2 kommenttia:

JOnna kirjoitti...

Tuo runo on niin totta. Millähän sen muistaisi, että välillä katsoisi ympärilleen, onko siellä avoimia ovia... vaikka silti sillä, että jyskyttää just sitä suljettua ovea, on jokin tarkoitus tai syy omassa mielessä...

kamomilla kirjoitti...

JOnna, jep. Oikeasti sitä välillä katsoo liian kauas tajuamatta katsoa ihan lähellä olevaa avointa ovea. Mulle kävi juuri tänä keväänä vähän niin. Mutta onneksi lopulta tajusin. Ja näitä tilanteitahan eri mittakaavoissa riittää. Ei tartte olla niitä valtavan suuria elämän asioita vaan ihan arkisissakin pikku tilanteissa.

Terkkuja! :)